Metsäkiinteistömarkkinoilla on eletty monta lihavaa vuotta. Kauppa on käynyt ja metsämaan hintataso on noussut reippaasti. Tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi korkotason nousun ja yleisen markkinatilanteen myötä. Nollakorkojen päättyminen vuoden 2022 keväällä näkyi metsäkiinteistömarkkinoilla vasta vuotta myöhemmin metsärahastojen ja sijoitusyhtiöiden tilojen oston hiipuessa.

Viime vuonna tehtiin 1 681 julkisesti myyntiin tulleiden yli kymmenen hehtaarin metsäkiinteistöjen kauppaa. Määrä on 8,6 prosenttia vähemmän kuin 2022 ja 12,3 prosenttia vähemmän kuin edellisen viiden vuoden aikana keskimäärin. Kauppamäärät olivat vuoden alkupuoliskolla lähellä keskimääräistä, mutta määrät laskivat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja erityisesti marras–joulukuussa.

Tarjonnasta kauppamäärän vähäisyys ei johtunut, sillä viime vuonna myyntiin tuli 2 299 yli kymmenen metsämaahehtaarin kohdetta, mikä on eniten vuodesta 2016 alkaneen markkinaseurannan aikana, ja 7,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

– Vaikka koko maan tasolla markkinavolyymi laski selvästi, Etelä-Suomessa kauppaa käytiin 12,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tällä markkinoiden painopisteen siirtymisellä etelän suuntaan on myös vaikutusta keskiarvoina laskettaviin hehtaari- ja kuutiometrikohtaisiin kauppahintoihin, sillä etelässä metsämaasta ja puukuutiometreistä maksetaan selvästi pohjoista enemmän, kertoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen tiedotteessa.

– Markkinoiden hintatason muutosta kannattaakin mittaroida ennemmin alueellisen ja ominaisuusluokittaisen tarjonnan muutoksista puhdistetun markkinahintaindeksin kautta kuin keskimääräisillä hehtaarihinnoilla.

Suomen Sijoitusmetsien Markkinahintaindeksi on noussut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 5,8 prosenttia vuodessa jyrkimmän nousun ollessa 11,0 prosenttia vuonna 2021. Pitkään jatkunut hintatason nousu katkesi elokuussa, vaikka vuositasolla mitaten metsäkiinteistöjen hintataso oli viime vuonna edelleen 0,6 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Eniten hintataso on tullut alaspäin Etelä-Suomessa, jossa hintataso laski 2,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun taas Lapissa hintataso nousi jopa 8,4 prosenttia. Lapin muista poikkeava hintatason kehitys johtuu suurelta osin alueen ohuesta markkinasta kauppamäärien edelleen laskiessa.

Ammattimaiset ostajatahot, eli metsärahastot ja sijoitusyhtiöt, ovat viime vuosina olleet merkittävä tekijä metsäkiinteistömarkkinoilla. Ne hankkivat enimmillään, vuoden 2022 kolmannella kvartaalilla, 46 prosenttia kaikista julkisesti myyntiin tulleista kohteista kappalemääräisesti ja 63 prosenttia euromääräisesti. Nyt päättyneen vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä ammattimaiset ostajat vastasivat enää 18 prosenttia kaupoista kappalemääräisesti ja 28 prosenttia euromääräisesti, mitkä ovat pienimmät osuudet sitten vuoden 2018 lopun.

– Ammattimaisten ostajien kauppojen painottuessa selkeästi suuremman kokoluokan metsäkiinteistöihin, on arvokkaampien kiinteistöjen hintataso laskenut keskimääräistä enemmän, Viitanen sanoo.

– Nyt näyttää kuitenkin siltä, että korkohuippu on ohitettu inflaation painuessa kohti EKP:n tavoitetta. Metsäsijoituksen keskimääräinen reaalinen neljän prosentin tuotto-odote alkaa näyttämään taas houkuttelevalta hajautushyötyjä arvostavalle, ennakoi Suomen Sijoitusmetsien yrittäjä Mika Venho.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)