Tullin tuoreen maakatsauksen mukaan Yhdysvallat oli tammi–syyskuussa jälleen Suomen kolmanneksi suurin vientimaa. Tuonnissa Yhdysvallat nosti asemiaan kahdella viime vuodesta ja oli kuluvan vuoden tammi–syyskuussa viidenneksi suurin tuontimaa. Suomelle tavarakauppa Yhdysvaltojen kanssa on reilusti ylijäämäistä ja Yhdysvalloista on tullut Suomelle entistä tärkeämpi kauppakumppanimaa.

Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin laski Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 1,6 prosenttia tammi–syyskuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 4,8 miljardia euroa. Viime vuonna vienti Yhdysvaltoihin oli kasvanut 67,1 prosenttia edellisestä vuodesta, joten myös tänä vuonna vienti on merkittävällä tasolla pienestä laskustakin huolimatta.

Tuonti Yhdysvalloista oli kuluvan vuoden tammi-syyskuussa arvoltaan 3,1 miljardia euroa, eli 15,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Vuonna 2022 tuonti Yhdysvalloista kasvoi arvoltaan 78,4 prosenttia ja kuluvan vuoden ulkomaankauppatilastot näyttävät tuonnin kasvavan entisestään tänä vuonna.

– Yhdysvalloista on tullut Suomelle entistä läheisempi kauppakumppani. Suomelle tavarakauppa Yhdysvaltojen kanssa on reilusti ylijäämäistä, jonka perusteella Yhdysvallat on Suomen tärkein kauppakumppanimaa, kertoo tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä tiedotteessa.

Öljyjalosteiden, metallien sekä paperin ja pahvin Yhdysvaltoihin viennin arvo laski jyrkästi viime vuodesta tammi–syyskuussa. Kemianteollisuuden tuotteiden, erityisesti lääkkeiden, kuljetusvälineiden ja koneiden ja laitteiden vienti kasvoi tammi-syyskuussa. Tuonnin arvon kasvua tilastoitiin raakaöljyn, kaasujen, kuljetusvälineiden ja sähköteknisten koneiden ja laitteiden osalta.

– Yhdysvaltoihin viemme eniten teollisuuden koneita ja laitteita sekä öljytuotteita. Yhdysvalloista tuonnin merkitys on kasvanut, kun raakaöljyn ja kaasujen tuonti on korvannut loppuvaa kauppaa Venäjän kanssa, sanoo Penttilä.

Yhdysvaltojen polttoainetuonti Suomesta vuonna 2022 oli 1,1 miljardia dollaria kasvun ollessa 251 prosenttia vuoteen 2017 verraten. Mielenkiintoisena huomiona on, että Yhdysvaltojen tuontitilastoissa ei löydy Suomesta tuotuja isoja uusia risteilyaluksia viime vuosilta. Suomesta isot risteilyalukset ovat lähteneet vientinä Yhdysvaltoihin joulukuussa 2020, marraskuussa 2022 ja marraskuussa 2023, mutta myöskään YK:n Comtrade-tilastotietokannasta ei löydy näille aluksille tuontimaata.

Yhdysvallat asetti teräs- ja alumiinitullit vuonna 2018 vetoamalla kansalliseen turvallisuuteen. Tullit tulivat voimaan 23.3.2018 alkaen muille maille paitsi Meksikolle ja Kanadalle, jonka lisäksi EU sai kuukauden lisäajan. Vuoden 2021 lopulla EU ja Yhdysvallat sopivat kiistansa vuonna 2018 käyttöönotetuista teräs- ja alumiinitulleista ja tullien sovittiin poistuvan määräajaksi. Alun perin määräaika oli sovittu vuoden 2023 loppuun, mutta nyt määräaikaa jatkettiin 31.3.2025 asti.

– Yhdysvaltojen terästullit laskivat Suomen vientiä, tosin vientiin vaikutti myös koronapandemian aiheuttama ulkomaankaupan globaali lasku. Terästullien poistuessa ja koronapandemian helpottaessa Suomen vienti Yhdysvaltoihin palautui hyvin nopeasti. Terästullit, kuten muutkin kaupan esteet, vaikuttavat ulkomaankauppaan vähentävästi, analysoi Penttilä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)