Vienti

Vientiyritykset ovat keskimäärin kasvuhakuisempia kuin kaikki yritykset. Kasvua haetaan uusilta markkinoilta kasvun vuoksi, ei yksittäisten syiden kuten Yhdysvaltain asettamien tullien vuoksi. Vientiyritykset ottavat kuitenkin kaupoissa suuria riskejä, joista voi seurata yrityksen toiminnan vaarantavia luottotappioita – enimmillään yritykset ovat menettäneet kaupoissa selvästi yli 100 000 euroa. Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC teettivät toukokuussa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 300 eri kokoista vientiyritystä.

Tavaroiden ja palveluiden vienti Yhdysvaltoihin väheni vuoden toisella neljänneksellä kymmenen prosenttia edellisvuotisesta. Tavaroita ja palveluita vietiin Yhdysvaltoihin 3,2 miljardin euron arvosta.

Suomen tavaraviennin arvo laski 5,5 prosenttia viime vuonna Tullin ennakkotietojen mukaan. Ruotsi nousi suurimmaksi vientimaaksemme, Yhdysvallat on kolmantena.

Yritysten vientikauppaa varten tarvitsemia alkuperätodistuksia haettiin kauppakamareilta viime vuonna neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikka pudotusta oli edelleen, ei se ollut läheskään niin suuri kuin vuotta aiemmin, jolloin vienti supistui alkuperätodistusten määrällä mitattuna 14 prosenttia edellisvuodesta.

Eniten suomalaista ruokaa viedään EU:n sisämarkkinoille, ja tuotteista kärjessä ovat maitotaloustuotteet. Ulkomaankaupan tuoreiden tilastojen mukaan elintarvikeviennin arvo pysyi vuonna 2023 korkealla 2,2 miljardin euron tasolla. Vuoteen 2019 verrattuna kasvua oli 23 prosenttia (450 miljoonaa euroa). Samana aikana viennin määrä on hieman vähentynyt, joten kasvu on tullut pääosin jalostusasteen ja hintojen noususta.

Kansainvälistä kauppaa tekevien suomalaisyritysten logistiikkahaasteet ovat puolessa vuodessa lähes tuplaantuneet: nyt lähes 20 prosenttia nosti logistiikan keskeiseksi ongelmaksi markkinoilla. Kaksi kolmasosaa arvioi, että kotimaan kustannusnousu vaikeuttaa viennin kasvattamista. Sen sijaan vain 15 prosenttia pitää Kiina-riippuvuuksia merkittävänä tekijänä liiketoiminnan kannalta. Tiedot ilmenevät EK:n Vientibarometrista, johon vastasi 474 ulkomaankauppaa tekevää yritystä tammikuussa.

Eurostatin ulkomaankauppatilastoista selviää, että Suomen osuus EU-maiden viennistä Venäjälle ja Keski-Aasiaan oli vuonna 2021 vielä 3,9 prosenttia, mutta vuonna 2023 osuus oli enää 1,9 prosenttia. Tilastojen perusteella suomalaiset yritykset ovat vähentäneet vientiä itään huomattavasti enemmän kuin EU-maiden yritykset keskimäärin.

Tullin tuoreen maakatsauksen mukaan Yhdysvallat oli tammi–syyskuussa jälleen Suomen kolmanneksi suurin vientimaa. Tuonnissa Yhdysvallat nosti asemiaan kahdella viime vuodesta ja oli kuluvan vuoden tammi–syyskuussa viidenneksi suurin tuontimaa. Suomelle tavarakauppa Yhdysvaltojen kanssa on reilusti ylijäämäistä ja Yhdysvalloista on tullut Suomelle entistä tärkeämpi kauppakumppanimaa.

Euroopan unionin jäsenmaiden vienti Venäjälle on laskenut huomattavasti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ja tammi-helmikuussa vientiä oli enää puolet aikaisemmasta. Suomen vienti Venäjälle on laskenut vielä tätäkin enemmän. EU-maiden vienti Keski-Aasian maihin on sen sijaan kasvussa. Suomen Keski-Aasian viennissä näkyy uusien toimijoiden määrän kasvu, tilastointitapojen erot ja mahdolliset pakotteiden kiertämiset.

Suomalaisista vientiyrityksistä enää neljällä prosentilla on liiketoimintaa Venäjällä, selviää kauppakamarien vientijohtajille teetetystä kyselystä. Touko-, elo- ja marraskuun vientijohtajakyselyt osoittavat, että yritykset ovat olleet sitoutuneita Venäjän markkinoilta vetäytymiseen. Kyselystä selviää myös, että suomalaisyritysten vientinäkymiä ensi vuodelle heikentävät Saksan heikkenevä taloustilanne ja Iso-Britannian EU-eron aiheuttamien kaupanesteiden kasvu.

Suomen vienti jatkaa vilkastumistaan. Kauppakamarin vientiasiakirjojen kysyntä on kasvanut Suomessa peräti 11 prosenttia, käy ilmi uunituoreista vientiasiakirjatilastoista maaliskuulta. Arvio tukee myös tullin eilen julkaisemia tilastoja, joiden mukaan tavaraviennin arvo nousi helmikuussa kahdeksan prosenttia.