Euroopan unionin jäsenmaiden vienti Venäjälle on laskenut huomattavasti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ja tammi-helmikuussa vientiä oli enää puolet aikaisemmasta. Suomen vienti Venäjälle on laskenut vielä tätäkin enemmän. EU-maiden vienti Keski-Aasian maihin on sen sijaan kasvussa. Suomen Keski-Aasian viennissä näkyy uusien toimijoiden määrän kasvu, tilastointitapojen erot ja mahdolliset pakotteiden kiertämiset.

Eurostatin tilastojen mukaan Euroopan unionin jäsenmaiden (EU27-maat) vienti Venäjälle laski viime vuonna 38 prosenttia eli 34,0 miljardia euroa edellisvuodesta. Viennin lasku on jatkunut edelleen ja tammi-helmikuussa EU27-maiden vienti Venäjälle oli 7,2 miljardia euroa, mikä oli 50 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

EU27-maiden vienti Kazakstaniin, Kirgisian tasavaltaan, Georgiaan, Armeniaan ja Uzbekistaniin kasvoi viime vuonna 88 prosenttia eli 9,6 miljardia euroa edellisvuodesta. Viime vuonna EU27-maiden vienti Kazakstaniin kasvoi 4,9 miljardia euroa, Uzbekistaniin 1,5 miljardia euroa, Georgiaan 1,2 miljardia euroa, Armeniaan 1,1 miljardia euroa sekä Kirgisian tasavaltaan 0,9 miljardia euroa. Tammi–helmikuussa EU27-maiden vienti näihin Keski-Aasian maihin oli yhteensä 3,8 miljardia euroa eli 98 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tammi–helmikuussa EU27-maiden viennin kasvu näihin Keski-Aasian maihin oli euromääräisesti verrattuna 26 prosenttia Venäjän viennin laskusta.

– EU27-maiden vienti Venäjälle on puolittunut, mutta esimerkiksi Latvia ja Slovenia ovat lisänneet vientiään Venäjälle. Suomen vienti Venäjälle on laskenut huomattavasti jyrkemmin kuin EU-maissa keskimäärin, kertoo tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

Suomen tavaravienti Venäjälle on supistunut rajummin kuin EU-maissa keskimäärin. Tammi–helmikuussa Suomen vienti Venäjälle laski 78 prosenttia. Tammi-helmikuussa Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä oli enää 1,3 prosenttia. Vuosi sitten tammi-helmikuussa Venäjän osuus kokonaisviennistä oli 5,5 prosenttia.

Viime vuonna Suomen vienti Kazakstaniin, Uzbekistaniin, Georgiaan, Armeniaan ja Kirgisian tasavaltaan kasvoi 0,2 miljardia euroa eli 104 prosenttia edellisvuodesta. Tammi–helmikuussa Suomen vienti näihin Keski-Aasian maihin oli 0,1 miljardia euroa kasvun ollessa 260 prosenttia edellisvuodesta.

– Osa Suomen viennin kasvusta Keski-Aasian maihin selittyy sillä, että muihin EU-maihin rekisteröityneiden toimijoiden vientitullaukset Suomessa ovat lisääntyneet. Mukaan on tullut myös uusia toimijoita. Esimerkiksi tammi–helmikuussa Keski-Aasian maihin vieneistä toimijoista 257 oli muihin EU-maihin rekisteröityneitä yrityksiä joilla ei ollut ollenkaan vientiä Suomesta näihin maihin vuonna 2021. Näiden toimijoiden osuus Keski-Aasian viennin kasvustamme oli karkeasti puolet, kertoo Penttilä.

Eri maiden vienti- ja tuontitilastoja vertailtaessa on otettava huomioon erilaiset tilastointitavat. Tuonti tilastoidaan tavaran alkuperämaan mukaan varsinkin EU:n ulkopuolissa maissa, jolloin esim. suomalaista alkuperää oleva tavara luokitellaan tuonniksi Suomesta riippumatta tavaran tuloreitistä tuontimaahan. Vienti tilastoidaan ilmoitetun määrämaan mukaan, joka ei välttämättä toteudu vaan lopullinen määrämaa saattaa vientikuljetuksen aikana vaihtua.

Vuonna 2021 Suomella oli Keski-Aasian maista eniten vientiä Kazakstaniin ja tilastointitapojen erot tulevat näkyviksi maiden ulkomaankauppatilastoja vertailtaessa. Kazakstan toi alkuperältään suomalaista tavaraa merkittävästi muista maista eikä suoraan Suomesta. Tämän takia Kazakstan tilastoi 24,4 miljoonaa dollaria enemmän tuontia Suomesta kuin Suomi tilastoi vientiä Kazakstanista. Vastaava ilmiö on nähtävissä myös Armenian kohdalla, joka tilastoi 9,1 miljoonaa dollaria enemmän tuontia kuin Suomi tilastoi vientiä maahan.

Viime vuonna Suomella oli edelleen Keski-Aasian maista vientiä eniten Kazakstaniin. Viime vuonna Kazakstan tilastoi 103,9 miljoonaa dollaria vähemmän tuontia kuin Suomi vientiä ja Kirgisian tasavalta tilastoi 27,5 miljoonaa dollaria vähemmän tuontia kuin Suomi vientiä.

– Vientimme Keski-Aasian maihin on viimeisen vuoden aikana kasvanut poikkeuksellisen paljon. Normaalin viennin kasvun lisäksi osa tästä selittynee viennin ja tuonnin tilastointitapojen eroilla sekä osa mahdollisella pakotteiden kiertämisellä, toteaa Penttilä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)