Eläinsuojelulain korvaava eläinten hyvinvointilaki tulee voimaan 1.1.2024. Laissa säädetään muun muassa parsinavetoista ja emakkohäkeistä luopumisesta. Eläinten hyvinvointilakiin sisältyviä uusia vaatimuksia jatkuvasta juomavedestä ja kivunlievityksen käytöstä tarkennetaan asetuksilla. Parsinavetoissa pidettävien lehmien ja hiehojen jaloitteluvelvoitetta pidennetään. Uusi laki tuo mukanaan uusia vaatimuksia myös esimerkiksi koirien ja kissojen myynti-ilmoituksiin ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan.

Eläinten hyvinvointilailla kumotaan vuodelta 1996 oleva eläinsuojelulaki ja -asetus. Eläinsuojelulain nojalla annetut eläinlajikohtaiset asetukset jäävät voimaan toistaiseksi ja ne kumotaan sitä mukaan, kuin uusia asetuksia valmistuu. Ministeriössä valmistellaan parhaillaan turkiseläimiä, hevosia ja tuotantokaneja koskevia asetuksia. Eläinten jalostusta koskevan asetuksen valmistelu aloitetaan ensi vuonna.

Eläinten hyvinvointilain yhtenä keskeisenä periaatteena on eläinten mahdollisuus toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Tähän liittyy myös pyrkimys luopua asteittain eläinten liikkumista voimakkaasti rajoittavista pitomuodoista, kuten lehmien parsinavetoista ja sikojen tiineytys- ja porsimishäkeistä. Uusien parsinavetoiden ja kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kielletään lain tullessa voimaan. Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan vuoteen 2035 mennessä.

Myös parsinavetoissa kytkettyinä pidettävien lypsylehmien ja -hiehojen jaloitteluvelvoitetta tiukennetaan. Jatkossa lehmien ja hiehojen on päästävä jaloittelemaan tai laitumelle vähintään 60 päivänä toukokuun ja lokakuun välisenä aikana ja vähintään 30 päivänä lokakuun ja toukokuun välisenä aikana. Talviaikaisen jaloittelun vaatimusta sovelletaan 1.10.2024 alkaen.

Uusi laki edellyttää, että nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa eläimillä on oltava jatkuvasti sulaa vettä saatavilla. Laissa säädetään eräistä poikkeuksista juomavesivaatimukseen.

Vuoden alusta voimaan tulevilla eläinlajikohtaisten asetusten muutoksilla säädetään sellaisista eläinten pitopaikoista, joissa sulan veden jatkuva saatavilla pitoon kohtuuttoman vaikea järjestää eläinten pitomuodosta ja sääolosuhteista johtuvista syistä. Poikkeukset koskevat ammattimaisilla rekikoiratarhoilla pidettyjä koiria, ulkona niin sanotuissa igluissa kasvatettavia vasikoita ja samana vuonna nahkottavia turkiseläimiä. Poikkeus koskee vain pakkaskelejä ja silloinkin eläimet on juotettava vähintään kolme kertaa päivässä. Siitoseläimenä pidettävien turkiseläinten pitopaikkoihin jatkuvan juomaveden vaatimusta sovelletaan 1.1.2030 alkaen.

Laki edellyttää kivunlievityksen käyttöä kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä. Tarkemmat säännökset eläimille tehtävistä toimenpiteistä, kivunlievityksestä ja toimenpiteiden tekijöistä säädetään uudessa valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksessa säädetään myös eläinten merkitsemisestä, kuten mikrosirun ja korvamerkkien asettamisesta. Uutena säädetään myös luonnonvaraisten eläinten, kuten lintujen ja kalojen merkitsemisestä.

Asetuksen mukaan vasikan ja kilin nupoutus edellyttää eläinlääkärin antamaa rauhoitusta ja kivunlievitystä. Porsaiden ja porojen kastraation yhteydessä eläimelle on annettava tulehduskipulääkettä. Porsaiden kastraatiossa olisi tulehduskipulääkkeen lisäksi käytettävä paikallispuudutusta vuoden 2027 alusta alkaen. Asetuksessa säädetään myös paikallispuudutuksen antajan koulutuksesta. Eläinten hyvinvointilain mukaan porsaiden kirurginen kastraatio kielletään kokonaan vuoden 2035 alusta alkaen.

Asetuksessa kokonaan kiellettyjä toimenpiteitä ovat eläimen hännän, korvien ja nokan typistäminen, eläinten kynsien ja varpaiden poistaminen muusta kuin eläinlääketieteellisestä syystä sekä linnun siipisulkien leikkaaminen lentämisen hankaloittamiseksi.

Uuteen asetukseen sisältyvät myös keinosiementämiseen ja alkionsiirtoon liittyvät kelpoisuusvaatimukset, jotka säilyvät suurimmalta osalta ennallaan. Hevoseläinten osalta keinosiemennysoikeutta laajennetaan siten, että eläinlääkärin lisäksi keinosiemennyskoulutuksen suorittanut henkilö saa tietyin ehdoin siementää hevosen sen kotitallilla.

Eläinten hyvinvointilakiin sisältyy myös uusia säännöksiä esimerkiksi koirien ja kissojen myynti-ilmoituksista sekä alle puolivuotiaiden pentujen tuonnista Suomeen. Luonnonvaraisten eläinten hoitoloiden tulee tehdä aluehallintovirastolle ilmoitus toiminnastaan. Myös ilmoituksenvaraisen ammattimaisen ja muun laajamittaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määritelmää on tarkennettu aiemmasta.

Uudistuksen yhteydessä muuttuu myös kalastuslaki, johon on lisätty säännökset saaliiksi otettujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamisesta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2024.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)