Hätäilmoitusten määrä on kasvussa. Hätäkeskuslaitoksen kuusi hätäkeskusta vastaanotti viime vuonna lähes kolme miljoonaa hätäilmoitusta. Vain puolessa tapauksista hälytetään viranomainen paikalle. Toisesta puolesta puolet ilmoituksista, noin 750 000 puhelua, oli turhia, toinen puolikas ei-kiireellisiä. Ilkivaltaisia soittoja on vain prosentin verran.

Turun hätäkeskus käsitteli ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana 101 387 hätäpuhelua. Yksi päivystäjä vastaanotti alkuvuonna 7 098 hätäpuhelua eli lähes 5,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Turun hätälinjalla vastataan ensisijaisesti Varsinais-Suomesta, Kanta-Hämeestä ja Päijät-Hämeestä tuleviin hätäpuheluihin. Asukkaita tällä alueella on noin 865 000.

Hätäkeskuksissa ei tunneta joulurauhaa. Hätäpuhelin soi viime vuonna joulunpyhinä hätäkeskuksissa 20 617 kertaa ja vuodenvaihteessa tuli noin 15 000 ilmoitusta.

– Yksinäisyys ja paha olo näkyvät. Lastensuojeluilmoituksia tehdään entistä enemmän, summaa Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio.

– Vuodenvaihde on yksi kiireisimmistä työvuoroista. Raketteja lähetellään minne sattuu ja kaikenlaista sattuu.

Sote-uudistus ja hyvinvointialueiden käynnistysvaikeudet näkyvät myös hätäkeskuksissa.

– Kun peruspalvelut ruuhkautuvat, puhelu tulee jossain kohtaa tänne, arvioi ylipäivystäjä, ma. viestintäassistentti Patrick Tiainen.

– Jonkun tehtävän välittämättä jättäminen on oikeastaan aika iso päätös. Emme ole kyseenalaistamassa avuntarvetta, vaan meidän tehtävä on varmistaa että apu kohdennetaan oikein.

– Me emme keksi kriteerejä itse. Jokainen viranomainen on antanut meille ohjeet, joiden perusteella arviointi tehdään, muistuttaa Turun hätäkeskuksen päällikkö Mauri Turula.

Keskimääräinen vastausaika oli koko laitoksessa kolme sekuntia. Alle kymmenessä sekunnissa kyetään vastaamaan 90 prosenttiin puheluista. Jos Turussa ei vastata kahdeksassa sekunnissa, puhelu siirtyy Keravalle. Jos kummastakaan ei vastata 20 sekunnissa, puhelu siirtyy vapaana olevalle päivystäjälle missä tahansa hätäkeskuksessa. Hätäkeskuksia on kuusi.

Hätäilmoitusten vastaanotto on Suomessa keskitetty yhdelle taholle eli Hätäkeskuslaitokselle Ahvenanmaata lukuunottamatta. Malli on uniikki koko maailmassa.

– Kun tarvitaan paikalle useita eri viranomaisia, kykenemme hälyttämään heidän ilman mitään välivaiheita. Järjestelmä on todella hyvä, kehuu Vainio.

Hätäkeskuslaitos otti vuonna 2018 käyttöön Eerika-järjestelmän ja siirtyi samalla täysin verkottuneeseen systeemiin. Mikä tahansa hätäpuhelu voidaan ottaa vastaan missä tahansa hätäkeskuksessa missä päin Suomea tahansa. Virve-radiojärjestelmän avulla saadaan yhteys kaikkiin muihin viranomaisiin.

Hätäpuheluiden ykkösaihe on ambulanssin tarve. Toiseksi eniten kaivataan poliisia. Sen jälkeen tulevat sosiaalitoimeen liittyvät puhelut, joiden määrä on lisääntynyt ja sitten pelastustoimeen liittyvät. Alueellisia eroja on. Pääkaupunkiseudulla eli Keravalla korostuvat poliisitehtävät.

Turun hätäkeskuksessa on ollut operatiivisessa työssä keskimäärin 71 päivystäjää. Ensi vuodelle on budjetoitu 81 henkilötyövuotta, joista kuusi on hallinnollisissa tehtävissä.

– Meillä on pitkään ollut ongelma tai pieni vaje henkilöstön suhteen. Erityisesti se on koskenut Turkua ja Keravaa ja nyt myös Vaasaa, myöntää Vainio.

Kaikki hätäkeskuspäivystäjät koulutetaan Kuopiossa. Hakijoita on erityisesti Itä-Suomesta.

– Ei ole ollut halukkuutta muuttaa toiselle puolelle maata. Se varmaan vaikuttaa. Aika ajoin on esitetty alueellisia kursseja, puntaroi Vainio.

– Tilanne ei ole lainkaan niin kriittinen enää kuin se oli pari vuotta sitten, täsmentää Turula.

– Mutta vielä mahtuu.

Päivystäjän koulutus kestää 1,5 vuotta. Peruspalkka on noin 2 900 euroa, lisätyökorvauksineen noin 3 500 euroa. Alalla on täystyöllisyys. Jokaiselle valmistuvalle on tarjolla työpaikka.

Päivystäjä vastaanottaa tunnin aikana keskimäärin kymmenen puhelua. Yksi puhelu kestää keskimäärin 3–4 minuuttia. Samasta liikenneonnettomuudesta voi tulla 50–60 puhelua. Puhelu on kestänyt jopa lähes tunnin. Uimari taisteli hengestään avannossa ja sai kannustusta ja jumppaohjeita päivystäjältä.

Joulun läheisyys lisää puhutuspuheluja, joissa soittaja on itsetuhoinen.

– Viime viikkojen aikana on ollut kymmeniä tällaisia tehtäviä, laskee Tiainen.

Kellonaika kuuluu puheluissa. Aamulla korostuvat kotihoitoon tai kotisairaanhoitoon liittyvät puhelut ja liikenneonnettomuudet. Päivällä vilkastuu ja iltaisin tulee vielä enemmän soittoja. Poliisitehtävät ja kotihälytykset lisääntyvät. Yö on pahoinpitelyjen ja multitaskaamisen aikaa. Aamuyöllä soittajaa saattaa vainota valtio tai pistokkeesta tuleva hauki.

– Yleinen ahdistus kuuluu hätäkeskuslinjoilla, määrittelee Tiainen.

Hätäpuheluja voidaan jo ottaa vastaan missä keskuksessa tahansa, mutta Vainio ei usko että hätäkeskusten määrä vähennettäisiin. Hän laskee, että kun keskusten määrää karsittiin 15:stä kuuteen, laitos menetti yli sata päivystäjää. Sama olisi edessä jos keskuksia karsittaisiin lisää. Toiminnan hajauttamista tukee myös varautumisen näkökulma.

– Kuudelle alueelliselle keskukselle on selkeät perusteet.

Lasse Virtanen