Hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen hyväksyä asemakaavamuutos Pukkila 2.0, joka olisi mahdollistanut Pitkämäen kaupunginosassa Pukkilan entisellä tehdasalueella sijaitsevan vuonna 1913 valmistuneen entisen kaakelitehtaan massalaitoksen purkamisen.

Massalaitos on merkitty oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa rakennussuojelukohteeksi ja sen suojeluarvot on tunnistettu vielä uudessa yleiskaavassa, joka ei ole lainvoimainen. Rakennus on suojeltu myös loppuvuodesta 2020 voimaan tulleessa asemakaavassa, jossa se sijaitsee palvelu-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella.

Kaavamuutosta oli perusteltu sillä, että massalaitos on korjauskelvoton eikä sitä voida korjata kaavan määräämää käyttöä varten sen rakenteissa sijaitsevien haitta-aineiden vuoksi ja sen rakenneteknisistä mitoituksista johtuen. Hallinto-oikeus arvioi massalaitoksen arvoa ja kuntoa koskevaa selvitystä kokonaisuutena ja totesi, ettei rakennuksen suojeluarvoja ole menetetty ja että rakennus on vaadittavista korjaustoimenpiteistä huolimatta korjattavissa sen ominaispiirteitä vaalien ja kokonaisuuden luonne säilyttäen. Selvityksen perusteella rakennus on korjattavissa ainakin käyttöön, jossa tiloissa oleskelu on epäsäännöllistä tai jaksottaista.

Hallinto-oikeus totesi, että rakennuksen laajamittainen saneeraaminen tulee kuitenkin olemaan kallista. Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset edellyttävät muun ohella, ettei kaavasta saa aiheutua maanomistajalle sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että maanomistajalle suojelusta aiheutuvien seurausten kohtuullisuutta kokonaisuutena arvioitaessa tuli tässä yksittäistapauksessa ottaa huomioon myös voimassa olevassa asemakaavassa samalle maanomistajalle lähiympäristöön osoitettu huomattava rakennusoikeuden määrä. Tämän katsottiin kompensoineen suojelusta aiheutuvaa haittaa.

Hallinto-oikeus totesi, että asemakaavanmuutos oli voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Asemakaavaa laadittaessa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka nojalla massalaitoksen suojeluarvot olisi menetetty, tai että suojelu johtaisi maanomistajan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Kaavamuutos ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä rakennetun ympäristön vaalimista ja erityisten arvojen hävittämisen kieltoa koskevaa sisältövaatimusta. Kaupunginvaltuusto ei ollut voinut esittämillään perusteilla hyväksyä kaavaa siltä osin kuin massalaitoksen suojelua koskeva merkintä oli poistettu.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen valittivat Pitkämäen Omakotiyhdistys ry, Länsi-Turun asukasyhdistys ry, Pro Pitkämäki-Kähäri ry, Viherpunainen vasemmisto ry, Turun museokeskus sekä yksityishenkilö. Asukasyhdistysten ja Turun museokeskuksen valitukset jätettiin myöhästyneinä tutkimatta.

Muilla kuin kaupungilla ei ole oikeutta hakea hallinto-oikeuden päätökseen muutosta valittamalla siltä osin kuin kaavan hyväksymistä koskeva päätös on kumottu.

Muilta osin päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)