Suomalaisyritykset joutuvat nyt taistelemaan kiivaammin kuin koskaan saadakseen osaavia työntekijöitä palvelukseensa. Yritysten kilpailukykyä lisäisi henkilöstön säännöllinen koulutus, mutta sitä tarjotaan tällä hetkellä heikosti. Joka neljäs suomalainen työntekijä jopa kokee, että esihenkilö estää toiminnallaan heidän kehittymisensä, paljastaa kansainvälinen kyselytutkimus.

Useampi kuin neljä kymmenestä suomalaisyrityksestä kertoo, että niillä on vaikeuksia houkutella uusia työntekijöitä. Reilu kolmasosa (36 %) kertoo, että myös nykyisistä työntekijöistä on vaikeaa pitää kiinni. Näistä syistä yli puolella suomalaisyrityksistä (53 %) on haasteita saada yrityksen välttämättömiä töitä hoidettua. 

Henkilöstöpula ja vaihtuvuus ovat yleisiä ongelmia kaikkialla Euroopassa. Kyselytutkimuksen mukaan huonoimmin työntekijöitä onnistuvat houkuttelemaan yritykset Belgiassa sekä Alankomaissa. Niissä jopa 56 prosenttia yrityksistä kertoo vaikeuksista houkutella uusia työntekijöitä.

Tiedot selviävät SD Worxin tekemästä laajasta kyselytutkimuksesta, johon osallistui yli 16 000 työntekijää sekä noin 5 000 työnantajaa kuudessatoista Euroopan maassa. 

Vaikka koulutus hyödyttäisi sekä yrityksiä että työntekijöitä, peräti neljäsosa yrityksistä ilmoittaa, että niillä on haasteita koulutuksen ja henkilöstön kehittämisen kanssa. Vaikeudet voivat osaltaan selittää sitä, miksi lähes neljä kymmenestä (39 %) suomalaisista työntekijöistä ei osallistunut mihinkään koulutukseen viimeksi kuluneen vuoden aikana. 

Joka kolmas työntekijä (33 %) Suomessa on sitä mieltä, että ajanpuute on suurin syy, joka estää kouluttautumisen. Useampi kuin joka neljäs (26 %) suomalainen työntekijä väittää, että heidän esihenkilönsä estävät heidän henkilökohtaista kehittymistään. 

Kaikki eivät myöskään halua kouluttautua. Lähes joka kolmannella eurooppalaisella työntekijällä (27 %) ei ole mitään halua kouluttautua. Erityisesti alle 25-vuotiaat nuoret eivät ole kiinnostuneita koulutusmahdollisuuksista (37 %), ja lähes yhtä vähän koulutus kiinnostaa 25–29-vuotiaita (35 %) sekä 45–49-vuotiaita (33 %).

Kyselytutkimuksessa nousee esiin, että henkilöstön koulutus olisi nyt tärkeämpää kuin koskaan. Vaikka kolmannes ei ole kiinnostunut kouluttautumisesta, neljä kymmenestä suomalaisesta työntekijästä uskoo, että koulutus auttaa pysymään kilpailukykyisenä ja houkuttelevana työmarkkinoilla. Yli 55 ikävuoden jälkeen koulutusmahdollisuuksien arvostus kuitenkin vähenee kaikkialla Euroopassa.

Useampi kuin kolme neljästä (81 %) suomalaisesta työntekijästä tunnistaa vahvuutensa työmarkkinoilla. Säännöllinen koulutus tukisi työntekijöiden henkilökohtaista kehitystä ja parantaisi yritysten kilpailukykyä.

Ihmiset oppivat työnsä kautta, joko koulutuksen avulla tai ilman sitä. Suomessa reilusti yli puolet työntekijöistä (60 %) ilmoittaa opettelevansa mielellään uusia taitoja digitaalisin keinoin. Suomessa onkin erittäin todennäköistä, että työntekijät valitsisivat oppimisalustakseen verkko-oppimisen.

Yrityksissä on hyvät valmiudet verkko-oppimiseen: peräti seitsemällä kymmenestä organisaatiosta on käytössään digitaalisen koulutuksen tarjoamiseen tarvittavaa teknologiaa.

Eurooppalaisista työntekijöistä lähes puolet (47 %) haluaa mieluiten oppia yhdessä muiden kanssa (sosiaalinen oppiminen). Sosiaalisen oppimisen suosio on Euroopassa hieman suurempi kuin yksilöllisten koulutusvaihtoehtojen (41 %). Asiantuntijan, opettajan tai valmentajan ohjaama oppiminen on myös suositumpaa (54 %) kuin itsenäinen opiskelu (34 %).

Elinikäinen oppiminen on tärkeää, olipa kyse sitten pelkästään tietojen päivittämisestä tai myös pehmeiden arvojen kehittämisestä tai parantamisesta. Henkilöstön erilaisten taitojen parantaminen auttaa heitä pysymään mukana muutoksessa, mutta se hyödyttää myös organisaatioita.

Koulutuksen ansiosta henkilöstö voi työskennellä monissa erilaisissa tehtävissä, mikä antaa yrityksille joustavuutta vastata yhteiskunnan jatkuviin muutoksiin. Jos yritykset tarjoavat henkilöstölle koulutus- ja kehittämismahdollisuuksia, ne siis edistävät myös sisäistä liikkuvuutta ja voivat hyödyntää henkilöstönsä potentiaalia paremmin. Näin yrityksillä säilyy kilpailukyky.

SD Worxin kyselytutkimukseen osallistui keväällä kaikkiaan 16 011 työntekijää ja 4 833 työnantajaa 16 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Irlannissa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä ja Tanskassa. Kyselyn tulokset painotettiin, joten otos edustaa kunkin maan aikuisväestöä. 

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)