Varsinais-Suomi sai aivan uuden matkakohteen, kun Paimion parantola avattiin suurelle yleisölle kaksi vuotta sitten. Kiitos tästä kuuluu ainakin niille asiantuntijoille, joiden selvitysten perusteella parantolan taustalle synnytettiin Paimion parantola -säätiö.

Paimion parantola on kansainvälinen vetonaula, kerta kaikkiaan upea arkkitehtuurinen luomus. Sitä pidetään ansaitusti Alvar Aallon uran läpimurtoteoksena. Paimiossa hoidettiin tuberkuloosipotilaita vielä 1990-luvulla. Sen jälkeen parantolasta tuli tavanomaisempi sairaala. Viimeiset potilaat lähtivät talosta vuonna 2015.

Parantolaan kannattaa tutustua vähintään opastetulla kierroksella. Taloon historiaa voi sulatella lounaalla Ravintola Toivossa. Rohkeimmat yöpyvät hoitajien asuntolana toimineessa Mäntylässä tai varsinaisessa Hoitajien talossa. Yöpyminen mäntymetsän katveessa Artekin huonekaluilla varustetussa huoneissa on rauhoittava kokemus.

Aino ja Alvar Aallon yhdessä suunnittelema Paimion tuberkuloosiparantola nousi aikanaan nopeasti yhdeksi funktionalismin merkkipaaluksi koko maailmassa. Vuonna 1933 valmistunut parantola edisti koko suomalaisen modernin arkkitehtuurin mainetta.

Paimion parantola on alun perin avoimen ja anonyymin arkkitehtuurikilpailun tulosta, jossa Aallot pistivät kaikkensa peliin. Parantolasta tulikin ihan poikkeuksellinen kokonaistaideteos, jossa isossa roolissa on ihmisen ja luonnon välinen yhteys. Kaikki parantolan päärakennuksen siivet on suunnattu optimaaliseen ilmansuuntaan, sekä valon että lämmön suhteen.

Rakennuksen ulkoterasseilla potilaat saivat hengitellä puhdasta ja raikasta ilmaa sekä rauhoittua ympäröivästä luonnosta. Valkoisen ja jopa kliinisen tyylikkään ulkokuoren jälkeen sisäosien tarkoin harkittu väritys yllättää. Keltaiset lattiat, värikkäät seinät, tummat katot sekä talotekniikan koodivärit muodostavat lähes mykistävän kokonaisuuden. Maisemahissin värityksestä syntyi Paimion sininen.

Parantolan kokonaisuuskuva sai kruununsa kalustuksesta, joka on suunniteltu pienempiäkin yksityiskohtia myöden lähes nerokkaasti. Aallot ymmärsivät, että kalusteiden piti palvella potilaiden hyvinvointia, mutta samalla he halusivat luoda pala palalta ehyen arkkitehtuurisen kokonaisuuden. Paimio-tuolista tuli todellinen design-klassikko. Keräilijät pulittavat alkuperäisistä Paimio-tuoleista kymppitonneja.

Näin kesäaikaan koko parantolan alueeseen voi tutustua myös Arkkitehtuuripolulla, joka toimii QR-koodien avulla. Lisäksi lähiympäristön puistomaisessa mäntymetsässä on noin kahden kilometrin pituinen patikkapolku.

Heikki Möttönen