Pöytyän Riihikoskella on elämyksellinen ja kiehtova Enkelipuisto, jonka on luonut kuvanveistäjä ja ITE-taiteilija Kyösti Iitti. Iitti on tehnyt ITE-taidetta jo vuodesta 1985, mutta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana töiden määrä on lisääntynyt huimasti, suurelta osin eläkkeellä olon tuoman vapauden ansiosta.

Iitin taideteosten perusta on lapsuuden tarinoissa ja kokemuksissa joita kertyi jo edesmenneen veljensä kanssa touhutessa, mutta siihen on tullut omat lisänsä aikojen saatossa: Eiffel-tornia, Ukrainan sotaa, raamatullisia vivahteita, lentäviä lautasia, olympiakisoja ja niin edelleen. Karjalaisuus on yksi tärkeimmistä esiin ponnahtavista teemoista. Iitti on verenperinnöltään täyskarjalainen ja sen hän tuo esiin osassa teoksistaan.

Iitti oli ammatiltaan – hieronnan lisäksi – levyseppähitsaaja, minkä ansiosta hänen työnsä saavat muotonsa ja hahmonsa siinä hetkessä kun teosta työstetään, ilman mitään etukäteissuunnittelua. Hänen taiteensa on improvisaation ja inspiraation kautta muotoutuvaa. Teokset muokataan levynpalasista, hevosenkengistä ja niin edelleen, hitsataan yhteen pienen pienistä metallin palasista, lopuksi hiotaan ja galvanoidaan.

– Ensimmäinen teos lähti syntymään veljeni muistolle, enkeliteoksen jonka tein jo Naantalissa asuessani. Purin sen ja kokosin sen uudelleen täällä. Sitten aloin miettimään mikä sopisi tämän puiston nimeksi ja enkeliteeman ympärille aloin rakentamaan. Täällä on motoristienkeli, merenkulkijoitten suojelusenkeli, enkeli portinvartijana, enkeli elämänkirjan kanssa ja niin edelleen. Nimi on hiukan harhaanjohtava. Ei täällä enkelit ole pääosissa. Täältä löytyy muun muassa postinkantajille osoitettu patsas.

Iitin ensimmäinen Riihikoskella syntynyt patsas oli Kusti Polkee. Teos syntyi postinkantajien tuen osoitukseksi. Postinkantajat ovat patsaasta tykänneet.

Iitti nostaa esiin ideat joita syntyy johonkin teemaan liittyen kuten esihistoriallinen lisko, minkä hän valmisti Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. Iitin inspiraatio kumpusi siitä faktasta, että Suomessa on ollut esihistoriallisena aikana liskoja.

Iitti ja hänen veljensä kasvoivat Riihikosken metsäisissä maisemissa ja mielikuvitus oli läsnä koko ajan.

– Me karkasimme tänne veljemme kanssa muutaman kilometrin päästä. Täällä oli aikaisemmin kolmiomittaustorni, isoja kivikoita ja ketunluolia ja muuta vastaavaa. Naantalissa sitten tuli sellainen olo, että voisi muuttaa tänne takaisin. Sain ostettua viiden hehtaarin tilan täältä, muistelee Iitti.

Enkelipuiston kunnianhimoisin projekti on alueelle kaivettu tekojärvi. Iitti näki jo varhain, että tälle paikalle saa kaivettu järven ja se täyttyy sadevedellä, johtuen myös alueella olevasta luonnonjärvestä ja patoaltaasta.

– Syvimmässä kohtaa järvi on kolme metriä, ettei tämä koskaan kuiva ole ollut. Kun järven pohja on pesty, niin siihen ei ole kasvanut mitään leviä.

Ulkomaisia turistejakin on käynyt paikalla ihmettelemässä Enkelipuistoa. Turkulainen Hissu Kytö on toiminut turistilauman ohjaajana. Erään kerran paikalle tuli viittätoista eri kansallisuutta kuljettanut bussi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)