Alle 40-vuotiaiden henkilöiden asuntovelallisuus pieneni yhä viime vuonna

Tilastokeskuksen mukaan asuntovelallisia henkilöitä oli 20–29-vuotiaista 12,8 prosenttia ja 30–39-vuotiaista 47,4 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2011 asuntovelallisten henkilöiden osuudet olivat 20–29-vuotiailla 23,1 prosenttia ja 30–39-vuotiailla 58,4 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä asuntovelallisten henkilöiden osuudet kasvoivat vuodesta 2011 vuoteen 2022.

Vuoden 2022 lopussa asuntovelkaa oli 30,8 prosentilla asuntokunnista, ja 23,9 prosentilla asuntokuntiin kuuluneista henkilöistä. Asuntovelallisten henkilöosuuden kasvu taittui 2010-luvun alkupuolella. Esimerkiksi vuonna 2011 asuntokuntiin kuuluneista henkilöistä lähes neljännes (24,8 %) oli asuntovelallisia. Muutos kohdentui nuorimpiin ikäryhmiin. Asuntovelallisten osuudet olivat 20–39-vuotiailla henkilöillä merkittävästi pienemmät kuin vuonna 2011. Vuonna 2011 asuntovelallisia oli 20–29-vuotiaista henkilöistä 23,1 prosenttia ja vuonna 2022 noin 12,8 prosenttia. Heitä vanhemmassa eli 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä asuntovelallisten henkilöosuus oli vuonna 2011 noin 58,4 prosenttia ja vuonna 2022 noin 47,4 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä, etenkin 40–59-vuotiailla, asuntovelallisten osuudet olivat vuonna 2022 yhä suuremmat kuin edeltävinä vuosina. Iän mukaan asuntovelallisuus oli yleisintä 40–49 vuotiailla henkilöillä, joista 56,6 prosentilla oli asuntovelkaa.

Vanhimmassa 60 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä asuntovelallisten henkilöiden osuus oli suurimmillaan vuonna 2017, yli 14 prosenttia, kun vuonna 2022 osuus oli alle 14 prosenttia. Asuntovelallisten henkilöiden lukumäärä oli vuonna 2022 kuitenkin suurempi kuin koskaan edeltävinä vuosina tilaston ajanjaksolla, yli 221 000 asuntovelallista henkilöä.

Keskimääräiset asuntovelat olivat vuonna 2022 suurimmat 20–29-vuotiailla, 94 700 euroa asuntovelallista henkilöä, ja 30–39-vuotiailla, 96 900 euroa asuntovelallista henkilöä kohti. 60 vuotta täyttäneillä asuntovelallisilla henkilöillä asuntovelat olivat keskimäärin enää 36 700 euroa. Keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista henkilöä kohti oli 73 500 euroa vuonna 2022.

Rahoituslaitosten ja muiden luotonantajien veloista velallisia oli yhteensä 39,3 prosenttia asuntokuntiin kuuluneista henkilöistä vuonna 2022. Asuntovelkojen ohella velkoihin luetaan elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat ja muut velat kuten opinto- ja kulutusvelat. Velallisten henkilöiden osuudet olivat yli keskimäärän vähintään 20 vuotta täyttäneillä henkilöillä lukuun ottamatta vanhinta ikäryhmää. 60 vuotta tai sitä vanhemmilla henkilöillä velallisten osuus oli 26,5 prosenttia. Eniten velallisia oli 40–49-vuotiaissa, 69,6 prosenttia. 20–29-vuotiaiden ryhmässä velallisia oli 55,8 prosenttia, 30–39-vuotiaiden ryhmässä 68,1 prosenttia ja 50–59-vuotiaiden ryhmässä 57,3 prosenttia. Keskimääräinen velka velallista henkilöä kohti oli 63 900 euroa vuonna 2022. Tätä merkittävästi suurempi se oli 30–39-vuotiailla, 83 800 euroa, ja 40–49-vuotiailla, 86 300 euroa velallista henkilöä kohti.

Naisista 23,2 prosenttia ja miehistä 24,5 prosenttia oli asuntovelallisia vuonna 2022. Naisten asuntovelallisuus oli hieman yleisempää kuin miesten alle 40-vuotiailla aiempien vuosien mukaisesti. Vielä 2000-luvulla 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä asuntovelallisten miesten osuus oli ollut suurempi kuin asuntovelallisten naisten osuus. 40 vuotta tai sitä vanhempien henkilöiden ikäryhmissä sukupuolten välinen ero asuntovelallisuudessa oli päinvastainen kuin nuoremmilla.

Kaikissa veloissa sukupuolten väliset erot velallisten henkilöosuuksissa olivat samankaltaiset kuin asuntoveloissa. Naisista 38,3 prosenttia ja miehistä 40,3 prosenttia oli velallisia vuonna 2022.

Keskimääräinen asuntovelka oli asuntovelallisilla naisilla 70 300 euroa, ja miehillä 76 500 euroa vuonna 2022. Naisten velkamäärä oli pienempi kuin miesten kaikissa 20 vuotta tai sitä vanhempien ikäryhmissä. 30–39-vuotiailla, joilla oli suurimmat asuntovelat, keskimääräinen asuntovelka oli naisilla 94 500 euroa ja miehillä 99 300 euroa vuonna 2022. Keskimääräinen velka, mukaan lukien kaikki velat, erosi sukupuolten välillä merkittävämmin. Keskimääräinen velka oli velallisilla naisilla 57 100 euroa ja miehillä 70 400 euroa vuonna 2022.

Vähintään kahden aikuisen henkilön velalliset asuntokunnat muodostivat 62 prosenttia kaikista velallisista asuntokunnista, ja vähintään kahden aikuisen henkilön asuntovelalliset asuntokunnat 70 % kaikista asuntovelallisista asuntokunnista.

Kaikista asuntokunnista velallisia oli 52 prosenttia ja asuntovelallisia 31 prosenttia vuonna 2022. Asuntokunnan rakenteen mukaan velallisten osuudet olivat keskimääräistä suurempia usean henkilön muodostamissa asuntokunnissa. Yleisintä velkaisuus oli vähintään kaksi henkilöä ja lapsia käsittävissä asuntokunnissa. Niistä asuntovelallisia oli 71,2 prosenttia ja velallisia 86,2 %. Yhden aikuisen asuntokunnissa, joissa oli lapsia, asuntovelallisia oli 38,9 prosenttia ja velallisia yhteensä 62,8 prosenttia.

Vähintään kahden aikuisen asuntokunnilla, joissa oli lapsia, asuntovelkaa oli keskimäärin 151 200 euroa vuonna 2022. Suurista, vähintään 300 000 euron asuntoveloista velkaantuneita oli eniten tämän asuntokuntarakenteen mukaisessa ryhmässä, yhteensä 42 500 asuntokuntaa. Muissa asuntokunnissa keskimääräiset asuntovelat olivat pienempiä kuin asuntovelallisilla asuntokunnilla keskimäärin, joka oli 110 000 euroa vuonna 2022. Yhden henkilön asuntokunnissa asuntovelan keskimäärä oli 73 300 euroa, yhden aikuisen ja lasten asuntokunnissa 95 800 euroa ja muissa asuntokunnissa 98 700 euroa vuonna 2022.

Velkamäärissä yhteensä asuntokunnan rakenteen mukaisten ryhmien väliset erot olivat samanlaiset kuin asuntoveloissa. Suurimmat keskimääräiset velat olivat vähintään kahden henkilön ja lapsia käsittävissä asuntokunnissa, 161 800 euroa, ja pienimmät yhden henkilön asuntokunnissa, 48 700 euroa vuonna 2022. Keskimääräinen velka velallista asuntokuntaa kohti oli 92 700 euroa vuonna 2022. Asuntovelkojen osuus veloista oli suurempi asuntokunnissa, joissa oli lapsia, kuin muissa asuntokunnissa. Elinkeinotoiminnan velat muodostivat keskimääräistä suuremman osuuden veloista lapsettomissa kahden tai useamman henkilön asuntokunnissa, ja muut velat, joihin luetaan kulutus- ja opintovelat, kaikissa lapsettomissa asuntokunnissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Ollako vai eikö olla?

Risto Veivo.

Turku aikoo olla hiilineutraali vuonna 2029 eli samana vuonna, jona juhlitaan kaupungin 800-vuotista historiaa. Onko se sitä? Sitä emme saa tietää vasta kuin keväällä 2030. Todennäköisesti.

Varha siirtyy digipostiin vaiheittain vuoden 2027 loppuun mennessä

Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) siirtyy vaiheittain digitaaliseen viranomaisviestintään vuosien 2026–27 aikana. Pääasialliset digipostikanavat tulevat olemaan Varha-sovellus ja Suomi.fi-viestit. Ensimmäisessä vaiheessa digipostiin siirtyy osa Varhan hallintopäätöksistä.

Kun sirkkelit ja sahat alkavat soida keväällä, käynnistyy vakavien tapaturmien sesonki

Vakavia tapaturmia sattuu etenkin puuntyöstökoneita eli esimerkiksi sirkkeliä, jiirisahaa, jyrsintä tai halkomakonetta käytettäessä.

Kun kelit keväällä lämpenevät ja mökkikausi alkaa, monet suuntaavat puu- ja pihatöihin, ja se näkyy vakavina työkoneiden kanssa sattuvina tapaturmina. LähiTapiolan tapaturmavakuutuksen vahinkotietojen mukaan vakavia tapaturmia sattuu etenkin puuntyöstökoneita eli esimerkiksi sirkkeliä, jiirisahaa, jyrsintä tai halkomakonetta käytettäessä.

Poliisi esittää Ruissalontien henkirikoksesta epäiltyä vangittavaksi

Lounais-Suomen poliisi esittää vangittavaksi 34-vuotiasta naista, jota epäillään Iso-Heikkilässä lauantaina tapahtuneesta henkirikoksesta. Poliisi on jatkanut lauantaina Ruissalontiellä sijaitsevassa yksityiskiinteistössä tapahtuneen epäillyn henkirikoksen tutkintaa.

Kolme helppoa suosikkiruokaa arkeen

Graavisiikaleivät.

Kala sopii yhtä hyvin naposteluherkuksi, leivänpäälliseksi kuin pellillä valmistuvan, koko perheelle maistuvan aterian raaka-aineeksi. Nämä kolme reseptiä sopivat arjen klassikoiksi, sillä niillä saa herkullisen lopputuloksen helposti ja nopeasti.

Varhaisempi ADHD-diagnoosi yhteydessä parempaan koulutukseen

Aikaisin saatu ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempaan koulumenestykseen ja vähäisempään koulupudokkuuteen, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus.

Kolme TPS-pelaajaa mukana Pikkuleijonien MM-leiriryhmässä

Wilmer Kallio.

TPS:n Paavo Fugleberg , Wilmer Kallio ja Olli Wahlroos on nimetty mukaan alle 18-vuotiaiden maajoukkueen MM-leiriryhmään, joka suuntaa Slovakian Piestanyyn valmistautumaan huhtikuun MM-turnaukseen.

Apulaistietosuojavaltuutettu: Sähköhammasharjojen markkinointi robottipuheluilla ilman suostumusta lainvastaista

Apulaistietosuojavaltuutettu on selvittänyt Lepus Asset Management Oy:n käytäntöä sähköhammasharjojen markkinoinnissa robottipuheluilla. Markkinointi rikkoi lakia, sillä robottipuheluja soitettiin ihmisille ilman heidän suostumustaan.

Tivoli Sariola saapuu jälleen Kupittaalle

Ville Sariola.

Tivoli Sariola aloittaa kiertueensa Turusta. Vierailupaikkoja on tänä vuonna kymmenen, mukana ovat myös viime vuoden uudet kiertuepaikat Pori ja Helsingin Lauttasaari.

Fintrafficin meriliikenteenohjaus esti viime vuonna kahdeksan kauppamerenkulun aluksen karilleajoa

Fintrafficin meriliikennekeskukset estivät viime vuonna kahdeksan potentiaalista kauppamerenkulun alusten karilleajoa ja ehkäisivät läheltä piti -tilanteiden kehittymistä onnettomuuksiksi. Vuotta leimasivat satelliittipaikannusjärjestelmiin kohdistuvat GNSS-häiriöt, jotka aiheuttivat haittaa Suomenlahdella liikkuville aluksille.

Turku Pride hakee kumppaneita – puolueilta edellytetään sitoutumista työhön kolmannen juridisen sukupuolen mahdollistamiseksi

Turku Pride järjestetään 24.–30. elokuuta.

Turku Pride järjestetään 24.–30. elokuuta. Vuoden teemasta pidettiin julkinen äänestys, ja teemaksi valikoitui Ilo olla queer.

Kutsuntajärjestelmä laajennetaan koko ikäluokkaa koskevaksi

Kutsuntojen kokonaisuus laajennetaan kaksiosaiseksi. Koko ikäluokalle yhteinen kutsuntainfopäivä tarjoaa kaikille nuorille tietoa maanpuolustuksesta, ja varsinainen kutsuntapäivä järjestetään myöhemmin asevelvollisille miehille sekä vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuville naisille. Kutsuntainfopäivän kokeilu käynnistyy Espoossa, Iisalmessa ja Jyväskylässä syksyllä. Kutsuntainfopäivän tärkeimpiä tavoitteita on nuorten maanpuolustustietouden vahvistaminen, mikä tukee nuorten tiedontarpeita ja valmistautumista kutsuntoihin ja palvelukseen.

Mietoistentiellä liikennekatko Nousiaisissa siltatöiden takia

Liikenne ohjataan viitoitetulle kiertotielle maantien 12396 (Aatoilantie), maantien 1912 (Lemuntie) ja maantien 1914 (Mietoistentie/kuja) kautta.

Lounais-Suomen elinvoimakeskus aloitti maaliskuussa Nousiaisissa maantiellä 1914 (Mietoistentie) Kaiselan sillan korjaustyöt. Liikenne työmaan kohdalla joudutaan katkaisemaan ja ohjaamaan kiertotielle sillan pintarakennetöiden ajaksi 4.5.–3.6. Kiertotien pituus on noin 13 kilometriä.

Saara-Sofia Sirén: Unkarin vaalitulos voitto demokratialle

Unkarissa käytiin sunnuntaina 12. huhtikuuta parlamenttivaalit. Oppositiojohtaja ja EPP:n europarlamentaarikko Péter Magyarin johtaman Tisza-puolueen vaalivoitto päätti Viktor Orbánin 16 vuotta kestäneen pääministerikauden. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) on iloinen Unkarin vaalituloksesta demokratian voittona, mutta muistuttaa, ettei EU:n päätöksenteko voi olla riippuvainen yksittäisistä vaaleista.

Väitös: Tiheä merikotkakanta heikentää pesimämenestystä

Kaksi noin kuuden viikon ikäistä merikotkan poikasta pesässä Naantalissa. Merikotka munii yhdestä kolmeen munaa varhain keväällä, mutta tiheän populaation lisäämät reviirikamppailut, ravinnon puute tai erilaiset ympäristön häiriötekijät voivat heikentää pesinnän onnistumisen mahdollisuuksia.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin miten merikotkat valitsevat pesimäpaikkansa ja miten valinta vaikuttaa pesimämenestykseen. Tutkimus paljastaa, että muiden merikotkien määrä pesimäalueella vaikuttaa ratkaisevasti pesimämenestykseen.

Mehiläinen tarjoaa uusia hoitoja Alzheimerin tautiin Turussa

Mehiläinen on aloittanut Alzheimerin taudin varhaisvaiheeseen tarkoitettujen anti-amyloidihoitojen tarjoamisen ensimmäisenä Turussa. Biologiset hoidot aloitetaan toukokuun aikana myös Helsingissä. Uudet lääkkeet vaikuttavat amyloidin kertymiseen aivoissa hidastaen taudin etenemistä ja parantaen merkittävästi potilaiden elämänlaatua.

Turku Energia korvaa Tyksin öljykäyttöiset höyrykattilat sähköhöyrykattilalla

Turun yliopistollinen keskussairaala, näkymä kaakosta.

Turku Energia investoi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (Tyks) sähköhöyrykattilan, joka korvaa nykyiset öljykäyttöiset höyrykattilat. Investointi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, alentaa höyryn tuotannon kustannuksia ja turvaa höyryn saatavuuden jatkossakin kriittiselle sairaalatoiminnalle. Kattila otetaan tuotantokäyttöön loppuvuodesta. Turku Energia on tuottanut höyryä Turun yliopistollisen keskussairaalan tarpeisiin jo vuodesta 1984.

Turun uusi kaupunkistrategia nimetty Turun kasvun tarinaksi

Turun uusi kaupunkistrategia on edennyt päätöksenteossa. Kaupunkistrategiaa on valmisteltu laajasti tausta-aineistoa keräämällä ja eri sidosryhmiä osallistamalla syksystä lähtien. Kaupunkistrategialuonnos hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 13. huhtikuuta. Kaupunginvaltuustoon sen on tarkoitus edetä 20. huhtikuuta.

Näköislehti

Urheilu

Kolme TPS-pelaajaa mukana Pikkuleijonien MM-leiriryhmässä

Wilmer Kallio.

TPS:n Paavo Fugleberg , Wilmer Kallio ja Olli Wahlroos on nimetty mukaan alle 18-vuotiaiden maajoukkueen MM-leiriryhmään, joka suuntaa Slovakian Piestanyyn valmistautumaan huhtikuun MM-turnaukseen.

Olli Santalahti kohtaa portugalilaisen UFC-veteraanin

Olli Santalahti.

Viiden ottelun voittoputkessa oleva vapaaottelija Olli Santalahti kohtaa seuraavaksi portugalilaisen Andre Fialhon . Fialho on otellut seitsemän kertaa UFC:ssä vuosina 2022–23, joista kaksi voitollisesti. Molemmat voittonsa Fialho otti ensimmäisen erän tyrmäyksellä.

Loimu otti ensimmäisen kiinnityksen liigapaikkaan

Loimu ensimmäisen karsintapelin.

Ottelusarja Mestaruusliigapaikasta alkoi lauantai-iltana Raision Loimun ja Lempo-Volleyn välillä Kerttulan liikuntahallissa. Ottelun voitti Loimu erin 3–1 (25–23, 22–25, 25–12, 25–20).

Juoksevan jäniksen kalenteri täyttyy hyvissä ajoin talvella

Hyvät jänikset ovat arvostettuja niin urheilijoiden kuin kisajärjestäjienkin keskuudessa. Yksi tämän hetken arvostetuimmista jäniksistä on Turussakin usein nähty slovakialainen Zan Rudolf (vas.).

Juoksukisojen vauhdittajat, jänikset, ovat arvostettuja tekijöitä juoksijoiden keskuudessa. Kysytyimpien jänisten kalenteri täyttyy jo hyvissä ajoin ennen yleisurheilukauden alkua.

Otteluanalyysi: Ilari Kangasniemi puski viime hetkellä voittomaalin

Ilari Kangasniemi oli Interin sankari.

Tämän dramaattisemmaksi ei jalkapallo-ottelun ratkaisu juuri voi mennä. Janne-Pekka Laine lähetti kulmapotkun ja toppari Ilari Kangasniemi puski Interille 2–1-voittomaalin Ilveksestä. Peli päättyi puskumaaliin. Pelikellossa oli minuutteja yli 95.

Otteluanalyysi: TPS vahvempi nousijoiden taistossa

TPS juhli paluuta Veikkausliigaan kotivoitolla fanien edessä.

Veikkausliigan ennakkokaavailut eivät juuri Turun Palloseuralle mahdollisuuksia antaneet. Putoajakandidaatiksi leimattu TPS ei näytä välittäneen puheista. TPS haki Maarianhaminasta vieraspisteen ja kohtasi nousijoiden kamppailussa Kupittaalla FC Lahden. TPS oli kuumassa ja viihdyttävässä ottelussa vahvempi 2–1 Theodoros Tsirigotisin ja Marius Könkkölän maaleilla.