Alle 40-vuotiaiden henkilöiden asuntovelallisuus pieneni yhä viime vuonna

Tilastokeskuksen mukaan asuntovelallisia henkilöitä oli 20–29-vuotiaista 12,8 prosenttia ja 30–39-vuotiaista 47,4 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2011 asuntovelallisten henkilöiden osuudet olivat 20–29-vuotiailla 23,1 prosenttia ja 30–39-vuotiailla 58,4 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä asuntovelallisten henkilöiden osuudet kasvoivat vuodesta 2011 vuoteen 2022.

Vuoden 2022 lopussa asuntovelkaa oli 30,8 prosentilla asuntokunnista, ja 23,9 prosentilla asuntokuntiin kuuluneista henkilöistä. Asuntovelallisten henkilöosuuden kasvu taittui 2010-luvun alkupuolella. Esimerkiksi vuonna 2011 asuntokuntiin kuuluneista henkilöistä lähes neljännes (24,8 %) oli asuntovelallisia. Muutos kohdentui nuorimpiin ikäryhmiin. Asuntovelallisten osuudet olivat 20–39-vuotiailla henkilöillä merkittävästi pienemmät kuin vuonna 2011. Vuonna 2011 asuntovelallisia oli 20–29-vuotiaista henkilöistä 23,1 prosenttia ja vuonna 2022 noin 12,8 prosenttia. Heitä vanhemmassa eli 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä asuntovelallisten henkilöosuus oli vuonna 2011 noin 58,4 prosenttia ja vuonna 2022 noin 47,4 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä, etenkin 40–59-vuotiailla, asuntovelallisten osuudet olivat vuonna 2022 yhä suuremmat kuin edeltävinä vuosina. Iän mukaan asuntovelallisuus oli yleisintä 40–49 vuotiailla henkilöillä, joista 56,6 prosentilla oli asuntovelkaa.

Vanhimmassa 60 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä asuntovelallisten henkilöiden osuus oli suurimmillaan vuonna 2017, yli 14 prosenttia, kun vuonna 2022 osuus oli alle 14 prosenttia. Asuntovelallisten henkilöiden lukumäärä oli vuonna 2022 kuitenkin suurempi kuin koskaan edeltävinä vuosina tilaston ajanjaksolla, yli 221 000 asuntovelallista henkilöä.

Keskimääräiset asuntovelat olivat vuonna 2022 suurimmat 20–29-vuotiailla, 94 700 euroa asuntovelallista henkilöä, ja 30–39-vuotiailla, 96 900 euroa asuntovelallista henkilöä kohti. 60 vuotta täyttäneillä asuntovelallisilla henkilöillä asuntovelat olivat keskimäärin enää 36 700 euroa. Keskimääräinen asuntovelka asuntovelallista henkilöä kohti oli 73 500 euroa vuonna 2022.

Rahoituslaitosten ja muiden luotonantajien veloista velallisia oli yhteensä 39,3 prosenttia asuntokuntiin kuuluneista henkilöistä vuonna 2022. Asuntovelkojen ohella velkoihin luetaan elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat ja muut velat kuten opinto- ja kulutusvelat. Velallisten henkilöiden osuudet olivat yli keskimäärän vähintään 20 vuotta täyttäneillä henkilöillä lukuun ottamatta vanhinta ikäryhmää. 60 vuotta tai sitä vanhemmilla henkilöillä velallisten osuus oli 26,5 prosenttia. Eniten velallisia oli 40–49-vuotiaissa, 69,6 prosenttia. 20–29-vuotiaiden ryhmässä velallisia oli 55,8 prosenttia, 30–39-vuotiaiden ryhmässä 68,1 prosenttia ja 50–59-vuotiaiden ryhmässä 57,3 prosenttia. Keskimääräinen velka velallista henkilöä kohti oli 63 900 euroa vuonna 2022. Tätä merkittävästi suurempi se oli 30–39-vuotiailla, 83 800 euroa, ja 40–49-vuotiailla, 86 300 euroa velallista henkilöä kohti.

Naisista 23,2 prosenttia ja miehistä 24,5 prosenttia oli asuntovelallisia vuonna 2022. Naisten asuntovelallisuus oli hieman yleisempää kuin miesten alle 40-vuotiailla aiempien vuosien mukaisesti. Vielä 2000-luvulla 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä asuntovelallisten miesten osuus oli ollut suurempi kuin asuntovelallisten naisten osuus. 40 vuotta tai sitä vanhempien henkilöiden ikäryhmissä sukupuolten välinen ero asuntovelallisuudessa oli päinvastainen kuin nuoremmilla.

Kaikissa veloissa sukupuolten väliset erot velallisten henkilöosuuksissa olivat samankaltaiset kuin asuntoveloissa. Naisista 38,3 prosenttia ja miehistä 40,3 prosenttia oli velallisia vuonna 2022.

Keskimääräinen asuntovelka oli asuntovelallisilla naisilla 70 300 euroa, ja miehillä 76 500 euroa vuonna 2022. Naisten velkamäärä oli pienempi kuin miesten kaikissa 20 vuotta tai sitä vanhempien ikäryhmissä. 30–39-vuotiailla, joilla oli suurimmat asuntovelat, keskimääräinen asuntovelka oli naisilla 94 500 euroa ja miehillä 99 300 euroa vuonna 2022. Keskimääräinen velka, mukaan lukien kaikki velat, erosi sukupuolten välillä merkittävämmin. Keskimääräinen velka oli velallisilla naisilla 57 100 euroa ja miehillä 70 400 euroa vuonna 2022.

Vähintään kahden aikuisen henkilön velalliset asuntokunnat muodostivat 62 prosenttia kaikista velallisista asuntokunnista, ja vähintään kahden aikuisen henkilön asuntovelalliset asuntokunnat 70 % kaikista asuntovelallisista asuntokunnista.

Kaikista asuntokunnista velallisia oli 52 prosenttia ja asuntovelallisia 31 prosenttia vuonna 2022. Asuntokunnan rakenteen mukaan velallisten osuudet olivat keskimääräistä suurempia usean henkilön muodostamissa asuntokunnissa. Yleisintä velkaisuus oli vähintään kaksi henkilöä ja lapsia käsittävissä asuntokunnissa. Niistä asuntovelallisia oli 71,2 prosenttia ja velallisia 86,2 %. Yhden aikuisen asuntokunnissa, joissa oli lapsia, asuntovelallisia oli 38,9 prosenttia ja velallisia yhteensä 62,8 prosenttia.

Vähintään kahden aikuisen asuntokunnilla, joissa oli lapsia, asuntovelkaa oli keskimäärin 151 200 euroa vuonna 2022. Suurista, vähintään 300 000 euron asuntoveloista velkaantuneita oli eniten tämän asuntokuntarakenteen mukaisessa ryhmässä, yhteensä 42 500 asuntokuntaa. Muissa asuntokunnissa keskimääräiset asuntovelat olivat pienempiä kuin asuntovelallisilla asuntokunnilla keskimäärin, joka oli 110 000 euroa vuonna 2022. Yhden henkilön asuntokunnissa asuntovelan keskimäärä oli 73 300 euroa, yhden aikuisen ja lasten asuntokunnissa 95 800 euroa ja muissa asuntokunnissa 98 700 euroa vuonna 2022.

Velkamäärissä yhteensä asuntokunnan rakenteen mukaisten ryhmien väliset erot olivat samanlaiset kuin asuntoveloissa. Suurimmat keskimääräiset velat olivat vähintään kahden henkilön ja lapsia käsittävissä asuntokunnissa, 161 800 euroa, ja pienimmät yhden henkilön asuntokunnissa, 48 700 euroa vuonna 2022. Keskimääräinen velka velallista asuntokuntaa kohti oli 92 700 euroa vuonna 2022. Asuntovelkojen osuus veloista oli suurempi asuntokunnissa, joissa oli lapsia, kuin muissa asuntokunnissa. Elinkeinotoiminnan velat muodostivat keskimääräistä suuremman osuuden veloista lapsettomissa kahden tai useamman henkilön asuntokunnissa, ja muut velat, joihin luetaan kulutus- ja opintovelat, kaikissa lapsettomissa asuntokunnissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hevosen ohittaminen vaatii tilanteenlukutaitoa

Ratsastaja näyttää käsimerkkiä autoilijalle ennen ohitustilannetta.

Tiellä liikkuvaan hevoseen pitää aina suhtautua varovaisuudella. Liikenneturva muistuttaa, että tienkäyttäjien tulee ohittaa hevonen rauhallisesti ja jättää reilusti väliä. Hevosella liikkuva noudattaa pääsääntöisesti samoja määräyksiä kuin moottoriajoneuvojen kuljettajat.

Yrittäjät: Työnantajille esitetty laiminlyöntimaksu monin tavoin ongelmallinen

Työnantajille esitetään uutta laiminlyöntimaksua tilanteisiin, joissa työaika-asiakirjoissa on puutteita. Esitys perustuu ministerivaliokunnan linjaukseen, jonka tarkoituksena on erityisesti työperäisen hyväksikäytön torjunta. Suomen Yrittäjät pitää esitysluonnosta osittain ongelmallisena.

Booktorilla kirjoja ja kilpailuhenkeä Vanhalla Suurtorilla

Booktori kokoaa kirjojen ystävät Vanhalle Suurtorille.

Booktorilla on myyty vanhoja kirjoja jo yli 25 vuotta ja niin myös tänäkin vuonna, satoi tai paistoi. Myyntiteltat täyttyvät kirja-aarteista ja kaikesta mahdollisesta, mitä ihminen on paperista keksinyt valmistaa. Booktori järjestetään Vanhalla Suurtorilla. Ajankohta on keskiviikosta sunnuntaille 8.–12. heinäkuuta.

Sofia Virta: Pääministerin luottamus on vaakalaudalla, jos hän on antanut väärää tietoa Garden-sotkusta

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta vaatii täyttä selvyyttä siihen, mitä pääministeri Petteri Orpo tiesi muista areenahankkeista, kun hallitus päätti Garden Helsinki -hankkeen 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta. Virta vaatii, että pääministeri antaa viipymättä eduskunnalle pääministerin ilmoituksen Gardenin tukipäätöksestä ja siihen liittyvistä uusista tiedoista.

Sinkkikatu katkaistu liikenteeltä kaivuutöiden ajaksi Saramäessä

Sinkkikatu on katkaistu liikenteeltä Sinkkikatu 6:n kohdalta kaivuutöiden vuoksi 7.–17. heinäkuuta Saramäessä. Huolto- ja tonttiliikenne on sallittu kadun molemmista päistä.

Valtaosa luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumipäätöksistä kielteisiä

Ulkoministeriö on vastaanottanut Suomen luonnonmarjanpoimintaan tarkoitettuja kausityöviisumihakemuksia tänä vuonna yhteensä noin 2 200. Tähän mennessä hakemuksista on käsitelty noin 1 600. Viisumien käsittelyssä on tullut esiin viitteitä työntekijöiden hyväksikäyttöriskistä sekä puutteita työnantajien lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Toistaiseksi suurimpaan osaan hakemuksista, noin 1 400, on tehty epäävä päätös.

Caruna uudistaa 41 kilometriä voimajohtoa Naantalin ja Uudenkaupungin välillä

Suurjännitelinjat pellolla.

Caruna uudistaa Naantalin ja Uudenkaupungin välisen 110 kilovoltin voimajohdon. Keväällä käynnistyneet rakennustyöt jatkuvat vaiheittain, ja voimajohdon arvioidaan valmistuvan vuoden 2028 aikana.

Esivanhemman sukunimen hakeminen nopeutuu automaattisella ratkaisumenettelyllä

Digi- ja väestötietovirasto on ottanut 23. kesäkuuta käyttöön uuden automaattisen ratkaisumenettelyn nimenmuutospalvelun kautta haetuissa sukunimen muutoksissa, joissa täysi-ikäinen henkilö hakee uudeksi sukunimeksi sellaista sukunimeä, joka on ollut hänen vanhemmallaan, isoäidillään tai isoisällään, ja tiedot näkyvät väestötietojärjestelmässä.

Voileipärulla juhlapöydän kestosuosikki

Lohirulla ja pienet suupalat.

Monessa suomalaisessa juhlapöydässä yksi herkku nousee vuodesta toiseen ylitse muiden – voileipäkakku.

Omakotitalon autotallissa savua Hirvensalossa, maalämpöpumpun eristeet kuumentuivat

Maalämpöpumpun eristeet kuumentuivat ja aiheuttavat savua omakotitalon autotalliin Rysäkadulla Kaistarniemessä Hirvensalossa tiistaina aamupäivällä. Pelastuslaitos tuuletti tilan ja kytki maalämpöpumpun pois päältä. Ilmoitus palon alusta tuli kiinteistön turvajärjestelmästä, sillä asukkaat eivät olleet kotona tapahtumahetkellä.

Lasten verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta yleistyy

Verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta on yhä tavanomaisempaa ja kohdistuu yhä nuorempiin lapsiin. Poliisin tilastojen mukaan suurin osa tänä vuonna poliisin tietoon tulleista seksuaalisista kajoamista lapseen on tapahtunut tai tapahtumainkulku on alkanut internetissä.

Kysely: Tämä on suomalaisten suurin remonttipelko

Pelko remonttibudjetin ylittymisestä on kasvanut viime vuodesta.

Suomalaisten pelko remonttibudjetin ylittymisestä itse remontoidessa on kasvanut viime vuodesta. Stark Suomen teettämässä Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2026 -selvityksessä tämän kertoi suurimmaksi pelokseen tänä vuonna 30 prosenttia vastaajista. Viime vuonna vastaava luku oli 21 prosenttia. Remonttipeloista huolimatta kyselyyn osallistuneista alle viidesosalla (19 %) on remontti joskus epäonnistunut.

Kesäkuussa hukkui 16 ihmistä

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden perusteella keräämien ennakkotietojen mukaan kesäkuussa hukkui 16 ihmistä. Kuusi hukkumista tapahtui uinnin yhteydessä, kolme vesiliikenteessä ja seitsemässä tapauksessa tapahtumien kulku ei ollut vielä selvillä.

Maksuhäiriöisten määrä kasvaa, mutta aiempaa hitaammin

Suomessa oli kesäkuun lopussa 387 300 henkilöä, joilla on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä, kertoo Asiakastieto tiedotteessa Maaliskuun lopussa maksuhäiriöisiä henkilöitä oli 385 000.

Teollisuuden uusien tilausten kasvu jatkui

Teollisuuden uusien tilausten kasvu jatkui toukokuussakin. Tilausten arvo oli 5,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Edellisen kerran kaikkien päätoimialojen uudet tilaukset olivat kasvussa yli vuosi sitten.

Paalulaattojen paalutustyöt käyntiin Kuusistossa ensi maanantaina

Mt 180 Kurkela–Kuusisto-hanke aloittaa maanantaina 13. heinäkuuta paalulaattojen paalutustyöt Kuusiston puoleisella hankealueella Saaristotien ja tulevan Vuolahdentien risteysalueella. Työ kestää tämän hetken arvion mukaan kaksi kuukautta.

Varha laajentaa tekoälykirjausten käyttöä sosiaalihuollossa

Varsinais-Suomen ja Satakunnan hyvinvointialueet ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jossa tekoälyavusteinen kirjaaminen laajennetaan käyttöön piloteista koko sosiaalihuollon toimialalla. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra rahoittaa hanketta.

Kehätiellä neljän henkilöauton ketjukolari Raisiossa

Kehätiellä koettiin neljän henkilöauton ketjukolari Raisiossa maanantaina neljän jälkeen iltapäivällä. Autoissa oli yhteensä neljä henkilöä. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.

Näköislehti

Urheilu

Henri Ruoste ja Tiffanys Diamond kolmanneksi

Henri Ruoste ja Tiffanys Diamond esittivät varman ja laadukkaan suorituksen kansainvälisessä kouluratsastuksen Grand Prix Special -luokassa Hagenissa, Saksassa. Ratsukko sijoittui kovatasoisessa CDIO4-kilpailussa kolmanneksi varmalla suorituksellaan. Luokan voitti lajilegenda Isabell Werth Wendy de Fontainella yli 82 prosentin tuloksella. Raphael Netz ja Great Escape Camelot sijoittuivat toiseksi.

Wirmolle sopimuksia ensi kaudelle

Naisten F-liigaan ensi kaudeksi SBS Wirmo on tehnyt uusia pelaajasopimuksia ensi kaudeksi. Wirmon paidassa ensi kaudella nähdään Eveliina Hannula , Emmi Mäkelä ja Eevi Lehmusvuori . Hannula on aiemmin urallaan pelannut myös FBC Loiston paidassa, Mäkelä edusti päättyneellä Northern Starsin joukkueessa Espoossa ja Lehmusvuori siirtyy Mynämäelle TPS:stä.

Ada Välimäki jatkaa TPS:n tyttöjen valmennuksessa aiempaa isommassa roolissa

Johdonmukaista ja pitkäjänteistä työtä nuorimpien tyttöikäluokkien valmennuksessa tehnyt Ada Välimäki jatkaa TPS:ssa kaksivuotisella sopimuksella.

Liedon keskusurheilukenttä avattiin, kunnostustyöt jatkuvat edelleen

Liedon kovia kokenut keskusurheilukenttä avattiin näyttävästi 29. kesäkuuta, kun Liedon Parma järjesti kentällä yleisurheilukisat. Yleisurheilun harjoittelupaikat ovat nyt auki seurojen ja kaupunkilaisten käyttöön. Jalkapallonurmi saadaan käyttöön loppukesästä.

Loimu aloittaa juhlakautensa kotiottelulla

Lentopallon Mestaruusliigan kauden 2026-2027 otteluohjelmat on julkaistu. Miesten Mestaruusliigan avausotteluna nähdään 16. lokakuuta Raisiossa Loimun ja Akaa-Volleyn kohtaaminen. Alkava Mestaruusliigakausi on Loimun 50. peräkkäinen korkeimmalla sarjatasolla.

Kolme tuttua pelaajaa tuo Loimulle jatkuvuutta

Raision Loimun valmistautuminen lokakuussa alkavaan seuran 50. peräkkäiseen pääsarjakauteen on jatkunut kolmen entuudestaan tutun pelaajan kanssa sopimuksien allekirjoittamisella. Hakkuri Hugo Kadin ja yleispelaaja Samuel Salmisen kanssa on tehty jatkosopimukset ja viimeiset kaudet Tuto Volleyssa pelannut passari Janne Pyhäjärvi palaa oranssi-mustaan peliasuun. Kaikki kolme sopimusta ovat kestoltaan yhden vuoden mittaisia ja lisäksi niissä on toinen vuosi optiona.