Paraisten Lemlahden saarella sijaitsee Suomen vanhin kartano, Qvidja. Tätä keskiaikaista nimeä käytetään Kuitian sijaan luomutilalla, jossa on erikoistuttu hiiltä sitovaan, Itämeri- ja ilmastoystävälliseen ruoantuotantoon. Tilan vuodesta 2014 lähtien omistaneet Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta tekevät kulttuurihistoriallisen kunnostustyön lisäksi yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin, Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Suomen kärkiravivalmentajan kanssa.

Qvidjassa moderni kohtaa menneisyyden joka hehtaarilla, eikä tieteen ja tuoreimpien innovaatioiden käytössä ole tarvinnut keksiä pyörää uudelleen. Perinteinen eläintenhoito kierrättää ravinteita ja vaalii luonnon monimuotoisuutta.

– Kaikessa toiminnassamme otamme luonnon monimuotoisuuden huomioon, tilanhoitaja Pekka Heikkinen summaa.

Sotkamosta asti tilanhoitajaksi rekrytoitu Heikkinen esittelee tilan toimintaa yhdessä eläintenhoitajien Petra Kiurun ja Kirsi Lindblomin kanssa. Vierailemme lampaiden, lehmien ja hevosten luona, jotka voivat yhtä hyvin kuin tilan työntekijät. Tämä on yksi tilan arvoista, ja se näkyy.

Laiduntavia eläimiä on yhteensä noin 160. Qvidja saa tiluksilleen taas uusia jäseniä, sillä loppukevät on kovaa poikimisaikaa. Tilan maihin kuuluu 180 hehtaaria peltoa ja 680 hehtaaria metsää.

– Paljon puhutaan, että pääskyset ovat hävinneet, mutta täällä niitä on todella paljon, Heikkinen iloitsee mainiten myös isoapolloperhosen.

Vapaasti ulkona laiduntavat suomenlampaat ovat pakkautuneet rykelmäksi rinteeseen. Niin ihmiset kuin eläimet Qvidjalla tekevät tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Kuva: Eveliina Portnoj

Peurat kävelevät keskiaikaisen kivilinnan vierustaa, mutta alkuperäisrotuun kuuluvia suomenlampaita saamme hetken etsiä.

– Varmaan menivät kuvaajaa pakoon, lampaiden ja lehmien hoidosta vastaava Lindblom nauraa.

Lopulta löydämme määkijät rinteen toiselta puolelta jähmettyneinä mykäksi joukkioksi, aivan kuten Lindblom epäilikin. Hoitajat selvästi tuntevat hoidokkiensa mielenliikkeet.

Suomenlampaat laiduntavat vapaasti ulkona, siten ne tekevät tärkeää työtä maaperän ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Tilalla tehdään tutkimusta, kuinka pelto varastoi hiiltä maahan, parantaa monimuotoisuutta ja vähentää vesistöpäästöjä. Terve maaperä varastoi hiiltä ja tuottaa suuremmat sadot, jolloin kyse on uudistavan viljelyn periaatteista.

Myös pihatoissa luotetaan perinteiseen kompostoinnin tuoman lämmön voimaan. Kun lehmien ja hevosten olkipatjat kuivitetaan päivittäin puhtailla oljilla, kokonaisuus alkaa kompostoitua ja varastoida lämpöä. Näin saadaan luonnonmukainen lattialämmitys kovilla pakkasillakin.

– Mittaustuloksissa saatiin talvella jopa 30 astetta, kohta varsovaa tammaa silittävä Kiuru hämmästelee.

– Kun eläimet lähtevät kesäkuussa laitumelle, silloin tilat tyhjennetään, puhdistetaan ja pestään, Heikkinen toteaa 1860-luvun entisessä navetassa, joka on kunnostettu talliksi.

Qvidjan ylämaankarja oli kiinnostunein kamerasta. Tässä vielä tutkitaan, kannattaisiko tehdä läheisempää tuttavuutta. Työssään viihtyvä Kirsi Lindblom hoitaa Qvidjalla lehmiä ja suomenlampaita. Kuva: Eveliina Portnoj

Seinällä kimaltelee voittoisan ravihevosen loimi. Viime vuonna vuoden ravihevosvalmentajaksi valittu Pekka Korpitekee yhteistyötä Ilkka Herlinin kanssa. Piha-aitauksessa laukkaa vuoden ikäisiä lämminverisiä varsoja, tulevia ravihevosia. Ensimmäiset pari vuotta ne elävät Qvidjan rauhassa, kunnes ne koulutetaan raviratojen menestyjiksi.

Jos lampaat olivat ujolla päällä, samaa voi sanoa myös lehmistä, jotka ovat päiväunilla ilmavassa pihatossa. Luonnonvaloa ja tilaa riittää moderneissa tiloissa, joissa eläimet viihtyvät. Vasikoilla on oma ”vasikkapiilonsa”, jonne ne pääsevät sisään pienestä reiästä. Hiljattain syntyneet kaksosvasikat ovat unilla toisessa päädyssä, jonne Lindblom siirtyy niitä jututtamaan. Hän hoitaa neljääkymmentä emolehmää, jotka kuuluvat Hereford- ja Aberdeen Angus -rotuihin. Vasikoita on 38.

Kirpaisee puhua tässä kohtaa lähiruoasta, mutta kysytään silti, voivatko kuluttajat ostaa lihatuotteita tilalta.

– Syksyllä meiltä voi tilata naudanlihaa netin kautta, jossa on 4-6 kilogrammaa puhdasta luomutuotettua lihaa. Meillähän on oma pohjavesikin, jota lehmät laitumella juovat, Heikkinen kertoo.

Qvidja on kiinnostava kohde myös kulttuurin saralla. Tilalla voi järjestää juhlatilaisuuksia, ja aikeissa on kehittää erilaisia tapahtumia koronavuosien hiljaiselon jälkeen.

– Meille on tulossa 12. elokuuta avoimet ovet. Seuraavana päivänä on Qvidja Eventsin järjestämä konsertti linnan pihalla, siellä esiintyy oopperalaulaja Essi Luttinen. Viimeksi konsertissa oli noin viisi sataa osallistujaa, Heikkinen hymyilee hyvän mielen tilalla.

Eveliina Portnoj