Pitkin vuotta on myötäeletty lasten ja lastenlasten arkea, jännitetty uusien syntymistä, kestetty uljaasti kaikki kolotukset, toisin sanoen, eletty täyttä mummoelämää – kunnes saavutaan toukokuuhun.

Silloin ei enää mikään pidättele tätä kolmikkoa: Suomen kartta levähtää auki isolle pöydälle ja alkaa kesän pyörämatkan suunnittelu. Vastuuntuntoisina mummoina verrataan perhekalentereita kunnes aika löytyy. Kaikilla on lähes 70 vuotta matkamittarissa, pyörät huollettu ja reitti suunniteltu: sitten menoksi Fillarimummot on the road again!

Talvisin jumppa, shindo-venyttely ja sähly, kangaspuilla kudontakin pitää huolen kunnosta ja keväällä alkava höntsäpesis viimeistelee kuntohuipun. Shindon kesätauosta ja sen korvaajaksi tehdyistä viikkopyöräilyistä kaikki alkoikin. Eira Aspille, Maritta Kolehmaiselle ja Jaana Sillanpäälle selvisi yhteinen haave: pyöräretki saaristoon.

Saaristoretkelle lähdettiin Iniöstä, jossa tutustuttu Plokimuseoon, lajissaan maailman ainoaan. Museovirasto on määritellyt Iniön valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi, joten Iniön kirkkoa ja hautausmaata ihailtiin huolella ennen seuraavaa etappia.

Saariston rengastien matkaajat pitävät kesäisin huolta yhteysalusten täyttymisestä ja alusten lastauksessa on seurattavaa. Autoliikenteen ajoittuminen pitkälti lauttaliikenteen mukaan turvaa pyöräilijöitä.

Manner-Suomesta tulleille saaristo on ihan oma maailmansa. Käppyrämäntyjä kasvavat kalliot ja tammimetsät, meren raikas suolantuoksu, on uusi kokemus. Polkemisen riemua, vapauden tunnetta, luonnon aistimista tavalla, jota ei autoillessa voi kokea ja kokopäiväistä ulkonaoloa oli niin odotettu!

Ensimmäinen yöpyminen Saaristokoululla Houtskärissä oli varattu etukäteen. Seuraavien majoitusten järjestäminen vaati onnea. Korppoossa onni oli vielä myötä ja Punainen talo eli Faffas pelasti yöpymiseltä taivasalla.

Vuodesta 2002 järjestetty Sibelius Korppoossa -festivaali oli jo päättynyt, mutta Korppoon kartanossa kuultiin Sibeliuksen perheen kesistä Korppoossa vuosina 1886 ja 1887. Tuolloin syntyivät pianotriot A-molli “Hafträsk” ja D-duuri “Korppoo” sekä useita pieniä sävellyksiä. Perimätieto kertoo rannoilla ja veneessä viuluaan soittavasta nuoresta Sibeliuksesta.

Yhteysalusmatka Nauvosta Seilin kautta Rymättylään päättyi matkan ensimmäiseen ja ainoaan vastoinkäymiseen. Aikomuksena oli Röölässä soittokierroksella järjestää yösija, mutta matkan muistiinpanoihin oli kirjattava, että yösijat on varattava etukäteen, jos ei ole telttaa mukana.

Ajettiin eteenpäin pysähdellen ja maisemia ihaillen. Sää oli hyvä, tiet kunnossa, mutta nousut todella raskaita. Jatkettiin Naantalin golfkentän alueelle saakka, jossa lopulta yövyttiin. Päivän matkaosuus, 60 kilometriä, oli retken pisin ja raskain taival.

Seuraavan päivän urakaksi jäi muutaman kilometrin polkaisu Naantalin kylpylään. Fillarimummojen saaristoretki päättyi porealtaaseen ja tuoksuöljyihin, kahden erilaisen maailman kohtaamiseen.

Seuraavilla matkoilla on terästäydytty yöpymisten suhteen. Pyörälaukussa on aina vähintään energiapatukoita ja tietenkin vettä. Päivämatkat on pidetty tasamittaisina maastot huomioiden. Saariston satamissa oli maineensa veroinen hyvä ruoka, mutta ruokapaikoista kannattaa ottaa etukäteen selvää. Säiden mukaiset vaatteet ja varavaatteet on aina mukana. Tosin säät ovat joka vuosi suosineet niin, että nuori polvi on alkanut varailla lomiaan samaan aikaan mummojensa kanssa.

Tänä kesänä jo legendaksi muodostuneet Fillarimummot suuntaavat taas saaristoon. Matka tehdään saarelta toiselle polkien ja yhteysaluksilla Maarianhaminaan. Mantereelle palataan autolautalla.

Merja Marjamäki