Vaikka harrastustoiminta joutui korona-aikana ahtaalle, Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen 2022 mukaan harrastaminen ei kuitenkaan ole vähentynyt. Edelleen lapsista ja nuorista yhdeksän kymmenestä kertoo harrastavansa. Samalla harrastamattomuudesta kertoo noin joka kymmenes, ja intoa harrastaa on heistä suurimmalla osalla.

Vapaa-ajan aktiviteeteista kaksi yleisintä ovat omatoiminen liikunta ja luonnossa liikkuminen niin tytöillä kuin pojilla. Hieman harvempi kuin kaksi viidestä kertoo ohjattuun toimintaan osallistumisesta (38 %); heidän osuutensa on laskenut edellisestä tiedonkeruusta. Monen muun aktiviteetin kohdalla sukupuolittaiset erot toiminnan yleisyydessä ovat selkeitä. Esimerkiksi pelaaminen on poikien keskuudessa selvästi yleisempää kuin tyttöjen. Tytöistä lähes kolme viidestä (59 %) kertoo viettävänsä aikaa lemmikkieläimen kanssa, pojista miltei puolet (46 %).

Teoksen toimittanut tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari korostaa, että tutkimuskokonaisuudesta ilmenee, miten vaihtelevaa lasten ja nuorten vapaa-ajan vietto on.

– Monella on rinnakkaisia harrastuksia, ja korona-aikana monien harrastukset ovat ainakin osin vaihtuneet. Tutkimusartikkeleista nousee esiin kiinnostavasti myös luontoympäristöissä viihtyminen ja erilaisten elämäntilanteiden vaikutus liikuntaharrastamiseen.

Koronapandemia oli tutkimuksen tiedonkeruun aikaan, keväällä 2022, jo väistymään päin. Tulosten mukaan monet lopettivat harrastuksia korona-aikana, mutta myös uusia harrastuksia aloitettiin, jopa hieman enemmän kuin mitä harrastuksia lopetettiin. Harrastuspaikkojen ollessa kiinni oli myös korvaavaa vapaa-ajan tekemistä kehitettävä. Aiempaan nähden monen lapsen ja nuoren luonnossa liikkuminen ja videopelien pelaaminen lisääntyivät.

– Olisi hyvin voinut ajatella, että korona-ajan myötä harrastamisen yleisyys olisi aiempaa alhaisempaa. Ja kun huomioidaan se, että lasten ja nuorten harrastukset hyvin usein ovat liikuntapainotteisia, näyttäisi siltä, ettei korona-ajasta seurannut lasten ja nuorten liikkumista ajatellen mitään dramaattista pudotusta. Toisaalta tulos harrastamisen yleisyyden korkealla tasolla säilymisestä on järkeenkäypä. Lasten ja nuorten tiedetään mukautuvan hyvin uusiin tilanteisiin ja lisäksi heillä usein muutoinkin on ei vain yhtä tai kahta, vaan monia eri harrastuksia, toteaa tutkija Kai Tarvainen.

Harrastamisen mieluisuutta selvitettiin tutkimuksessa tarkastelemalla muun muassa mieluisinta ja eniten aikaa vievää harrastusta ja niihin liittyviä piirteitä. Tutkijoita kiinnosti erityisesti se, missä määrin lapset ja nuoret ovat harrastaessaan heille mieluisan harrastuksen parissa, vai onko niin, että iso osa lapsista ja nuorista harrastaa enimmäkseen jotain muuta kuin sitä, mikä olisi heille itselleen mieluisinta?

Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista harrastus, johon he käyttävät eniten aikaa on tulosten mukaan samalla myös heille mieluisin harrastus. Kuitenkin hieman alle kolmanneksella vastaajista nämä ovat eri harrastuksia. Muita selvästi useammin mieluisin ja eniten aikaa vievin harrastus eriävät nuorimman ikäryhmän tytöillä.

Monesti mieluisin harrastus on jokin eniten aikaa vievää harrastusta lähellä oleva harrastus, esimerkiksi jokin toinen liikuntaharrastus. Tulosten perusteella sosiaalinen ulottuvuus on hieman vahvempi mieluisimmassa harrastuksessa ja yksilöllisyys puolestaan eniten aikaa vievässä. Erot näiden harrastusten piirteissä eivät ole suuria, mutta aineiston mukaan mieluisin harrastus on eniten aikaa vievää harrastusta useammin sellainen, jota kuvaa eritoten se, että se on kivaa ja siitä saa onnistumisen elämyksiä, kun taas omaehtoinen harrastaminen ja harrastuksessa kehittyminen kuvaavat haastateltujen mukaan osuvammin eniten aikaa vievää harrastusta.

– Harrastamisen Suomen malli on nytkähtänyt tutkimuksen aikana eteenpäin aina lainsäädäntöön asti. Harrastamisen mieluisuuteen liittyvien kysymysten asettaminen tutkimuksen keskiöön liittyykin ennen kaikkea lasten oikeuksien sopimuksen sekä nuoriso- ja liikuntalain tavoitteisiin. Tulokset antavat arvokasta ja ajankohtaista tietoa niin lapsille ja nuorille mieluisista harrastuksista kuin harrastamisen mielekkyydestä ylipäätään. Vaikka Harrastamisen Suomen mallia ei tässä tutkittu suoraan, antavat tulokset hyödyllistä tietoa myös mallin kehittämistä ajatellen, sanoo valtion nuorisoneuvoston pääsihteeri Anna-Maria Tenojoki.

Lasten ja nuorten tyytyväisyydestä on tässä tutkimussarjassa kysytty aina, kun tutkimusta on tässä muodossa tehty. Tulosten mukaan lasten ja nuorten tyytyväisyys niin vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin, terveydentilaan kuin elämään ylipäätään on edellistä tiedonkeruuta vastaavalla tasolla. Pojilla tyytyväisyys oli tyttöjä aavistuksen korkeampaa kaikilla mittareilla. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat lasten ja nuorten tyytyväisyyden tason olleen alhaisempaa tämänkertaisen ja edellisen Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen välisenä aikana. Tulosten perusteella voi siis todeta, että lapset ja nuoret ovat palautuneet korona-ajasta ja sen koettelemuksista hyvin.

– Tulokset ovat vallan myönteisiä, ja ne kertovat paljon lasten ja nuorten kyvystä sopeutua vaikeisiin ja uusiin tilanteisiin. Tulokset ovat aikaisempien tutkimustulosten mukaisia, ja niiden voidaan suurella varmuudella sanoa vastaavan isoa kuvaa lasten ja nuorten tyytyväisyydestä. On kuitenkin hyvä muistaa, että tämänkaltaisiin kyselyihin vastaavat herkemmin muun muassa ne, jotka ovat helpommin tavoitettavissa tai muutoinkin aktiivisia ikäryhmästä riippumatta. Katveeseen jäävätkin herkästi ne, joiden tilanne on toisenlainen. Väestötasolla puhutaan pienehköstä joukosta, mutta kuitenkin hyvin merkittävästä joukosta. Tämä seikka ei kuitenkaan vie arvoa tämänkaltaisilta tutkimuksilta taikka vesitä myönteisiä tuloksia lasten ja nuorten tyytyväisyyden tasosta. Asia pitää vain huomioida tuloksia tulkitessa, huomauttaa Tarvainen.

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus on joka toinen vuosi julkaistava kyselytutkimus, jota julkaisevat yhteistyössä valtion nuorisoneuvosto, valtion liikuntaneuvosto ja Nuorisotutkimusseura. Vuoden 2022 tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1401 7–29-vuotiasta lasta ja nuorta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)