Kuntatyöntekijät olivat viime vuonna keskimäärin 20,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Kaikkien ammattiryhmien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Todennäköinen syy on koronaviruksen aiheuttamat poissaolot.

Vuonna 2022 sairauspoissaolot lisääntyivät ammatista, sukupuolesta tai ikäryhmästä riippumatta, vaikka ensimmäiset koronavuodet 2020 ja 2021 eivät vielä heijastuneet lisääntyneinä sairauspoissaoloina.

Keskimäärin kuntatyöntekijät olivat pois töistä 20,7 päivää oman sairauden takia, mikä on neljä päivää enemmän kuin edellisenä vuonna.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Tilasto perustuu työnantajien rekisteritietoon. Kunta10-tutkimuksen tilasto kattaa kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta ei sisällä tietoa sairauspoissaolojen syistä.

– On todennäköistä, että nyt havaittu kasvu selittyy koronaviruksen aiheuttamilla poissaoloilla, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

Tämän voi päätellä Kelan sairauspäivärahatilastoista, jotka antavat tietoa pitkistä yli yhdeksän päivän poissaoloista ja niiden syistä.

– Koronaviruksen aiheuttamista sairauksista johtuvat poissaolot kasvoivat Kelan tilastoissa vuonna 2022. Sen sijaan edellisvuoden tasolla pysyivät mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja hengityselinten sairauksien perusteella myönnetyt sairauspäivärahat, Ervasti kertoo.

Hoitoalan ammatit ovat edelleen keskimääräisten sairauspoissaolojen kärjessä: varhaiskasvatuksen opettajat, perhepäivähoitajat, laitoshuoltajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, koulunkäyntiavustajat ja kodinhoitajat olivat keskimäärin pois töistä oman sairauden takia yli 25 päivää vuonna 2022.

Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä ja tiedottajilla (keskimäärin 9–11 päivää).

Suhteellisesti suurin kasvu sairauspoissaolopäivissä verrattuna edelliseen vuoteen oli puistotyöntekijöillä, kodinhoitajilla, palomiehillä ja vartijoilla, opetusalan johtajilla, laitoshuoltajilla, lastenhoitajilla ja varhaiskasvatuksen opettajilla.

Ikäryhmistä eniten sairastivat alle 30-vuotiaat, mutta ikäryhmien väliset erot eivät ole kasvaneet viime vuodesta.

Nolla päivää sairastaneiden osuus väheni kaikissa kunta-alan ammateissa vuonna 2022. Aiempina koronavuosina etätyöhön siirtyminen ja kontaktien välttäminen oli kasvattanut niiden työntekijöiden osuutta, jotka eivät olleet vuoden aikana poissa päivääkään oman sairauden vuoksi.

Nolla päivää sairastaneiden työntekijöiden osuus oli 29 prosenttia vuonna 2021 ja enää 16 prosenttia vuonna 2022.

­­– Vähintään yksi sairauspoissaolopäivä oli viime vuonna tyypillisimmin niissä töissä, joissa on paljon ihmiskontakteja, kuten terveydenhuollon, sosiaalityön, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja pelastustoimen ammateissa. Tämäkin tukee oletusta koronaviruksesta poissaolojen taustasyynä, Ervasti sanoo.

Kaikkien ammattiryhmien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.

– Aiempaan vuoteen verrattuna nolla päivää sairastaneiden osuus väheni eniten johtotehtävissä, joissa tosin edelleen enemmän nolla päivää sairastavia kuin monissa muissa tehtävissä, Ervasti jatkaa.

Tiedot kunta-alan sairauspoissaoloista löytyvät päivitettynä Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelusta osoitteessa https://www.tyoelamatieto.fi/fi/dashboards/kunta10-sick-leave.

Aineisto löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus.

Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.

Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.

Nämä tilastot eivät sisällä sairauspoissaolojen syitä.

Yhden kunnan tilastot vuonna 2021 ja toisen kunnan tilastot vuonna 2022 jouduttiin jättämään pois kokonaistuloksesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)