Alma Rajala etsii nukkien avulla näkymättömiä maailmoja
– Minua ovat aina kiinnostaneet vieraat toiset maailmat ja niiden mahdollisuudet, jokin sellainen, mitä ei ole vielä nähty. Mahdottomien maailmojen näkeminen ja erilaiset fantasiatodellisuudet, niistä sytyn, toteaa nukketeatteritaiteilija Alma Rajala.
Pitkän linjan nukketeatterin ammattilainen. Sellaiseksi Rajalaa voisi kuvailla. Toki hän on tehnyt paljon muutakin, eikä kaikki hänen tekemisensä liity lainkaan nukketeatteriin. Nukketeatteri on kuitenkin ollut pitkään hyvin keskeinen osa hänen työtään ja ammattilaisuuttaan.
– Minulle nukketeatteriesitys ei ole koskaan ollut vain sitä, että on joku tarina, jonka voisi esittää yhtä hyvin nukeilla tai ihmishahmoilla. Nukeilla on aina jotain muutakin sanottavaa esityksissä. Ehkä sen takia, en useinkaan tee puhdasta nukketeatteria, Rajala sanoo.
Pirkanmaalla lapsuutensa viettänyt Rajala kasvoi kulttuurimyönteisessä kodissa, jossa teatteri, kirjallisuus ja muu kulttuuri olivat luonteva osa elämää.
– Kotona kannustettiin kulttuurin pariin. Harrastin jo nuorella iällä teatteria.
Kulttuuri oli myös potentiaalinen suunta uralle suhteellisen nuoresta lähtien. Lukioon Rajala halusi Kallion ilmaisutaidon lukioon, joka on ollut monien kulttuurialan ihmisten opinahjo.
– Kallion lukioon lähteminen oli päämäärätietoista, vaikka en siihen aikaan ehkä hahmottanutkaan, mitä työni teatterin parissa olisi, enkä tiennyt silloin nukketeatterista tarpeeksi, jotta olisin tiennyt haluavani siihen, missä nyt olen. Mutta se oli selvää, että kulttuurin parissa halusin tehdä asioita, Rajala kuvailee.
Syvemmän kiinnostuksen heräämisen nukketeatteria kohtaan Rajala jäljittää 20 vuoden taakse. 2003 hän näki Oulussa Eric Bassin ja Sandglass Theaterin esityksen One Way Street.
– Se oli tosi iso havahtuminen itselleni. One Way Streetissa oli sellaisia nukketeatterin keinoja ja runollisuutta, mitä en ollut missään muualla ennen sitä nähnyt. Lumouduin siitä, mitä kaikkea nukeilla voi tehdä.
Nukketeatteri vei Rajalan opiskeluaikoina runsas kymmenen vuotta sitten myös vaihtoon Puolaan vuodeksi. Kymmenen vuotta sitten hän valmistui Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian esittävän taiteen/nukketeatterin linjalta teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Ammattiuransa jälkeen hän on ollut aktiivisena Aura of Puppets -nukketeatteriverkostossa sekä tekijänä että Aura of Puppetsin hallituksen jäsenenä.
– Ammatti ja Aura of Puppetsin yhteisö on yksi tärkeimmistä syistä, mikä on pitänyt minut Turussa. Nykyään Suomessa on jo se tilanne, että muualtakin Suomesta löytyy tekijöitä. Jos muuttaisin, ei oltaisi enää siinä tilanteessa, että joutuisi yksin sooloteoksia tekemään. Mutta Turku tuntuu monella tapaa hyvältä tukikohdalta, vaikka teenkin töitä monissa kaupungeissa.
Rajala kuvailee itseään ihmiseksi, joka nauttii yhteistyöstä ihmisten kanssa. Tuota taustaa vasten ei olekaan ihme, että juuri Rajala oli taiteellinen johtaja vuoden 2019 massiivisessa Huoneiden kirja -projektissa, joka oli koko turkulaisen vapaan taidekentän yhteinen ponnistus. Yhteistyö on Rajalalle tärkeää myös sen takia, että hän ei pidä itseään erityisenä nukenrakentajana.
– Olen jonkin verran tehnyt nukkeja, mutta en ole siinä varsinaisesti hyvä, mutta onneksi tunnen mielettömän hyviä nukenrakentajia, joiden kanssa on hienoa tehdä yhteistyötä.
– Joskus olisin ehkä halunnutkin olla se, joka tekee kaiken alusta loppuun, mutta ehkä kuitenkin nautin enemmän sitä, että suunnittelen ja ideoin muita toteuttamaan asioita, ja lopputulos syntyy yhteistyössä, Rajala sanoo.
Inspiraation työhön hän löytää monista eri suunnista. Lapsesta asti muun muassa kummitustarinat ovat kiehtoneet häntä. Myös runous on pysyvä inspiraation lähde.
– Koen runouden ja nukketeatterin kommunikoivan hyvin keskenään. Niissä molemmissa on läsnä sellainen ymmärryksen ja ei-ymmärryksen välinen outo tila. Kun luen runoja, ymmärrän toki sanat, mutta runoissa on paljon muutakin, olotiloja ja jotain selittämätöntä. Runot synnyttävät minulle usein vahvoja kuvia.
Rajala nauttii myös kirpputorien kiertämisestä.
– Tykkään esineiden surrealismista. Jokin arkinen esine voi lavalla esityksessä saada aivan erilaisen merkityksen kuin arjessa. Olen alkanut nauttia sellaisesta kirpparimagiasta. Kun menen kirpparille, yritän olla auki mahdollisuuksille.
Viime aikoina hän on innostunut suuresti myös antiikin Kreikan taruista. Sieltä on löytynyt myös myytti, joka on vaikuttanut vahvasti yhteen Rajalan valmisteilla olevaan työhön.
– Pandoran lippaan myytti on inspiroinut minua suuresti. Teen tällä hetkellä Pandora Opening -teosta, jossa Pandoran myytti on yksi inspiraation lähde.
Ilkka Lappi
















