Suomalaisen luomuelintarvikeviennin kärkituotteina jatkoivat viime vuonna luomumyllytuotteet, joiden osuus on merkittävä myös Suomen koko myllytuotteiden viennistä. Luomuviennin jalostusaste on koko elintarvikevientiä korkeampaa ja jalostamattoman raaka-aineen vienti vähäistä.

Suomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022, arvioi luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu. Arvio perustuu luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tehtyyn kyselyyn.

Luomuelintarvikkeiden viennin arvo on kasvanut hieman edellisestä selvityksestä, joka koski vuoden 2020 luomuviennin arvoa.

Luomuviennin kasvuvauhti on hidastunut kahden viimeisen vuoden aikana. On kuitenkin positiivista, että viennin arvo on edelleen hiukan korkeammalla tasolla kuin edellisessä selvityksessä, vaikka kuluttajien ostovoima on alentunut monissa elintarvikeviennin kohdemaissa Euroopassa.

– Luomutuotteiden kysyntä on saattanut antaa väliaikaisesti tilaa edullisemmille vaihtoehdoille niillä kohdemarkkinoilla, joissa muun muassa energiakustannukset ovat nousseet merkittävästi. Uskon kuitenkin, että kyse on väliaikaisesta ilmiöstä. Luomumarkkinoiden kasvu on ollut eri puolilla Eurooppaa varsin pysyvä trendi, enkä usko luomun kasvun tähän pysähtyvän, arvioi Food from Finland -vientiohjelman johtaja Esa Wrang.

Suomalaisia luomutuotteita viedään yli 40 eri maahan. Suosituimmat luomuvientimaat olivat selvityksen mukaan Saksa, Ruotsi, Alankomaat, USA ja Etelä-Korea.

Suomen luomuviennin kärjessä ovat edelleen myllytuotteet, joiden osuus koko luomuviennistä on noin 40 prosenttia. Suomen koko myllytuotteiden viennistä luomua on noin 30 prosenttia.

Suomen suurimman luomuviljan jalostajan ja viejän Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin pitää suomalaisten luomutuotteiden kilpailuvalttina korkeaa laatua, turvallisuutta ja viljatuotteissa hyvää saatavuutta. Hän pitää vientiä tärkeänä Suomen koko luomutuotannon kehityksen kannalta.

– Kysyntää pitää olla, jotta on tarjontaa. Viennillä on merkitystä varsinkin tuottajien kiinnostuksen ylläpitämisessä, ja sitä kautta vaikutusta luomun jatkuvuuteen ja vakauteen Suomenkin markkinalla, hän sanoo.

Myllytuotteiden lisäksi muita merkittäviä luomuviennin tuoteryhmiä ovat selvityksen mukaan maitotuotteet ja maitoa korvaavat kasvipohjaiset tuotteet, leipomotuotteet sekä luonnontuotteet.

Luonnontuotteiden tuoteryhmään on tullut edelliseen kyselyyn verrattuna uusia vientituotteita. Marjojen ja mahlan rinnalle ovat nousemassa erilaiset sienipohjaiset, korkean jalostusasteen erikoistuotteet.

Valtaosa luomuviennistä on jalostettuja tuotteita. Eniten viedään puolivalmisteita teollisuudelle, mutta luomuna viedään myös private label -tuotteita ja brändituotteita. Luomun vienti jalostamattomana raaka-aineena on vähäistä.

– Suomen luomuviennissä tuotteiden jalostusaste on selvästi korkeampaa kuin koko elintarvikeviennissä. Hienoa on myös, että luomuvienti on vuosien kuluessa monipuolistunut ja moni luomua jalostava yritys hakee kasvua erityisesti viennin kautta, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.

Noin puolet vastaajista arvioi luomuviennin kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. Perusteina kasvuodotuksille ovat muun muassa yritysten kilpailukyvyn ja vientikokemuksen kehittyminen. Yritykset kokevat kuitenkin tällä hetkellä tulevaisuuden vientinäkymien arvioimisen haasteelliseksi Ukrainan sodan, kustannusten nousun ja kuluttajien alentuneen ostovoiman vuoksi.

Kansallisen luomuohjelman toimeenpanosuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä luomuviennin arvo on sata miljoonaa euroa. Tämänhetkinen kasvuvauhti huomioiden tavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja edellyttää toimia viennin edistämiseksi. Selvityksen mukaan yritykset toivovat erityisesti raaka-aineen saatavuuden turvaamista suomalaisen luomutuotannon ja luomukeruun edistämisellä, jatkoa Business Finlandin Food from Finland-ohjelmalle sekä vahvempaa yhteistä brändiä suomalaiselle luomulle.

– Food from Finland on ollut myös luomuviennin edistämiseksi tärkeä ohjelma. Yritysten keskuudessa on suuri huoli, sillä ohjelman jatkumisesta ei ole varmuutta tämän vuoden jälkeen. Koko ala toivoo pikaista ratkaisua asiaan, sanoo Lamminparras.

Selvityksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Aamuset-kaupunkiemdia (AKM)