Demokratialla on monta peruskiveä. Yksi niistä on asiallinen tapa keskustella yhteiskunnan ongelmista. Sen lähtökohtana on suhteellinen totuus. Suhteellinen, koska totuus voi vaihtua, kun näkökulma muuttuu.

Nykyhetkessä kuulee todettavan aivan korkeinta valtionjohtoa myöten, että Suomessa ei enää edes pyritä asialliseen mielipiteiden (näkökulmien) vaihtoon, vaan keskustelu on repivää, erottavaa ja vastapuolta halveksivaa. Miten näin pääsi käymään ja onko tilanteesta ulosmenotietä?

Mielestäni näin pääsi käymään sinä hetkenä, jolloin nettiin ilmestyivät vahvat mielipidesivustot, jotka eivät olleet perinteisen journalistisen hyvän tavan kontrollissa. Journalistinen hyvä tapa kontrolloi paitsi kirjoitusten tietopohjaa, myös niiden tyylilajia.

Ja mikä tärkeintä: vaikkapa tällä palstalla on lähtökohtana, että keskustelija esiintyy omalla nimellään ja ottaa näin henkilökohtaisen vastuun sanomisistaan.

Tätä kautta löytyy myös helppo ulosmenotie, joka koskee kaikkia vastuullisia perinteisiä medioita: jokainen kirjoittaja esiintyy palstalla vain omalla nimellään, ja vahvasti tunnistautuneena. Nimimerkin käyttö on perusteltavissa vain poikkeustapauksissa.

Toinen asiallinen vaade on se, että keskustelua moderoi ihminen, jolla on siihen journalistinen koulutus. Aivan samalla tavalla, kuin että sähkötöitä tekee koulutettu sähkömies. On tietenkin suotavaa, että kyseinen moderaattori on kyseisen median omassa palveluksessa, eikä moderointia ole ulkoistettu, kuten nyt on tilanne joissain valtakunnallisissa medioissa.

Ellei tämä toteudu, ovat keskustelussa mukana sadat tekoälyllä tuotetut nimimerkit, jotka voivat rauhassa harjoittaa repivää keskustelua ja jakaa automaattisia tykkäyksiä. Se on vastoin demokratian perusteita ja vääristää keskustelun.

Olisi suotavaa, että jokainen vastuullinen media tarkastaisi omat käytäntönsä tässä asiassa, ja korjaisi tilanteen, jos puutteita löytyy. Ja näin pääsisimme takaisin tilanteeseen, jossa asiallinen keskustelu taas hengittää ja voi hyvin.

Esa Silander, journalismin ammattilainen