Akkulaitteiden ja laturien vahingot ovat LähiTapiolan vahinkotietojen mukaan lisääntyneet selvästi viidessä vuodessa. LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtajan Antti Määttäsen mukaan turvallisuutta lisäävä vaihtoehto voisi olla taloyhtiöiden yhteiset, paloturvalliset lataustilat sähköisille liikkumisvälineille.

Valtaosa suomalaisista lataa akkukäyttöisiä laitteitaan yhä valvomatta, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.

Yleisintä on öisin lataaminen, jota 36 prosenttia kertoo tekevänsä usein. Vain 25 prosenttia vastaajista kertoo, ettei koskaan lataa akkukäyttöistä laitetta öisin. Vastaavasti 11 prosenttia kertoo, että jättää laitteen usein lataukseen poistuessaan kotoa, ja vain 40 prosenttia ei koskaan toimi näin. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

Määttäsen mukaan ilmiö on ongelmallinen: vahinkoja on vaikea ehkäistä, jos riskit otetaan tosissaan vasta siinä kohtaa, kun vahinko osuu omalle kohdalle.

– Laitteesta ei välttämättä näe päälle päin mitään viitteitä vikaantumisesta ennen kuin se jo syttyy. Turvallisista latausolosuhteista huolehtiminen on yksi ainoista tavoista ehkäistä vahinkoja, sillä jos litiumioniakku syttyy räjähtäen, siinä vaiheessa ei usein ole enää tehtävissä muuta kuin sulkea ovi, poistua ja soittaa hätäkeskukseen. Akkupalossa vapautuu nopeasti erittäin myrkyllisiä kaasuja, ja sitä on vaikeaa sammuttaa kotikonstein.

Akkukäyttöisten laitteiden ja laturien vahingot ovat LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotietojen mukaan lisääntyneet selvästi viidessä vuodessa. Kuukausitasolla vahinkoja sattui viime vuonna noin kolmanneksen enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Luvuissa ovat mukana syttymiseen, savuamiseen, turpoamiseen ja kuumenemiseen liittyvät vahingot.

– Kodeissa on nykyään valtava määrä akkulaitteita ja latureita, eivätkä kaikki niistä valitettavasti ole laadukkaita. Jos vaatteiden kohdalla puhutaan pikamuodista, tässä voisi puhua pikaelektroniikasta. Toki myös laitteiden ikääntyminen lisää vikaantumisen riskiä, Määttänen sanoo tiedotteessa.

Määttäsen mukaan latausturvallisuuden kannalta on olennaisinta, että laitteita ei lataa valvomatta.

– Tämä ei tarkoita, että laitetta pitää tuijottaa koko latauksen ajan, vaan että pystyt tarvittaessa reagoimaan, eli et siis ole esimerkiksi nukkumassa tai poissa kotoa. Ei myöskään kannata ladata laitetta poistumisreitillä, kuten eteisessä, jos se on ainoa tie ulos.

Tulipalon riski kasvaa latauksen aikana, koska lataus kuormittaa akkua ja voi myös paljastaa piilevän vian. Myös akun kolhiintuminen tai kastuminen lisää paloriskiä. Kyselytutkimukseen vastanneista noin kolmannes kertoo käyttäneensä vikaantunutta akkulaitetta, ja yhtä suuri osuus kertoo käyttäneensä heikosti toimivaa tai rikkinäistä laturia.

Määttäsen mukaan haasteellisimpia ovat suuret akut, joita on esimerkiksi sähköpyörissä ja sähköpotkulaudoissa sekä seniorien sähköisissä liikkumisvälineissä.

– Etenkin pienissä asunnoissa suurille akuille ei ole käytännössä turvallista latauspaikkaa. Parempi olisi, että taloyhtiöt kehittäisivät tähän yhteisiä ratkaisuja. Esimerkiksi kerrostalon pyörävaraston voi remontoida siten, että se toimisi palo-osastoituna lataushuoneena. Tällaisista on jo esimerkkejäkin.

Samoin rivitaloyhtiössä voitaisiin Määttäsen mukaan selvittää, voisiko latausta varten rakentaa piharakennuksen tai remontoida olemassa olevan piharakennuksen latauskäyttöön. Ihmisten turvallisuuden kannalta on parempi, että palo syttyy hyvin palo-osastoidussa lataushuoneessa kuin asunnossa, hän sanoo.

– Sähköiset liikkumisvälineet ovat jo arkea Suomessa. Minusta vaatimus lataushuoneista pitäisi viedä rakennuslainsäädäntöön.

Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 1 008 henkilöä 18.–25. syyskuuta. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)