Huhtikuussa vietetään Sjögren-tietoisuuden kuukautta maailmanlaajuisesti. Kuukauden aikana halutaan tehdä tunnetuksi reumatauteihin kuuluva Sjögrenin syndrooma, joka on huonosti tunnistettu oireyhtymä jopa terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Liian moni sairastunut joutuu edelleen odottamaan oikeaa diagnoosia ja oireidenmukaista hoitoa taudin tuntemattomuuden takia.

Sjögrenin syndrooma on autoimmuunireumatauti, jossa sylki- ja kyynelrauhasten toiminta heikkenee. Oireyhtymää voi esiintyä primaarina eli itsenäisenä tautina tai sekundaarisena eli liittyneenä muihin reumaattisiin autoimmuunitauteihin. Sjögrenin syndrooma on kohtalaisen yleinen sairaus, sillä jopa noin 3–4 prosentilla suomalaisista arvioidaan olevan siihen viittaavia oireita. Vakavassa muodossa tauti on harvinainen.

Syndrooman aiheuttajasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sukupuolihormoneilla arvellaan olevan osuutta, sillä potilaista noin 90 prosenttia on naisia. Sairaus puhkeaa yleensä 40–50-vuotiaana, mutta sitä esiintyy nuoremmillakin. Myös lapset voivat sairastua Sjögrenin syndroomaan.

Sjögrenin syndrooma aiheuttaa tyypillisesti limakalvojen kuivumista silmien ja suun alueella. Kuivumista voi esiintyä myös muissa limakalvoissa sekä iholla. Suun kuivuminen voi hankaloittaa nielemistä ja puhumista. Lisäksi se aiheuttaa suun limakalvojen arkuutta, kirvelyä, punoittelua ja ientulehduksia sekä lisääntynyttä hampaiden reikiintymistaipumusta. Maku- ja hajuaisti voivat olla heikentyneet.

Sjögrenin syndrooma voi aiheuttaa myös sylkirauhasten tulehdusta, jonka seurauksena sylkirauhaset voivat toistuvasti turvota. Sjögrenin syndroomaa sairastavilla on myös hankalia yleisoireita: väsymys, niveloireet, lihasoireet, iho-oireet, munuaisoireet, keuhko-oireet, valkosormisuusoire, imusolmukesuurentumat sekä ruuansulatuskanavan tai hermoston oireita.

Sjögrenin syndrooman yhteydessä voi esiintyä myös fibromyalgiaa. Nivelreumapotilaista noin 15 prosentilla on myös Sjögrenin syndrooma. Se liittyy usein myös muihin sidekudossairauksiin, kuten skleroderma tai SLE. Sjögrenin syndroomaa ei voida parantaa lääkehoidolla. Sairaus etenee yleensä hitaasti. Kuivasilmäisyyttä voidaan hoitaa ja lievittää. Nivelkipuja voi hoitaa tulehduskipulääkkeillä.

Lievien yleisoireiden, niveltulehdusten ja iho-oireiden hoitoon voidaan käyttää oireiden mukaisia lääkkeitä. Monet oireista ovat pitkään vähäisiä, mutta voivat hoitamattomina aiheuttaa palautumattomia vaurioita. Siksi oikea-aikainen ja varhainen diagnosointi on välttämätöntä. Sjögrenin syndrooma ei ole tarttuva tauti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)