Turussa vieraillut Riikka Purra kannustaa ihmisiä menemään lähiöihin
Perussuomalaisten puoluejohtaja Riikka Purra vietti perjantaina Turku-päivän vanhassa opiskelukaupungissaan. Hän esiintyi Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen vaalisarjassa, jossa keskuksen johtaja Markku Jokisipilä haastattelee puoluejohtajia. Purra veti salin täyteen politiikasta kiinnostuneita turkulaisia ja opintopisteitäkin vaalisarjan seuraamisesta saavia opiskelijoita. Aamuset jututti puoluejohtajaa ennen esiintymistä Turun kauppatorilla. Slogan "Kiss my Turku" on aistittavissa Purran innossa kaupunkia kohtaan:
– Turkuun on aivan ihana tulla. Yhdistän tunteen samanlaiseksi kuin Tampereella käymisen, joka on lapsuuden ja -nuoruudenkaupunkini, mutta täällä olen opiskellut. Olen asunut yliopiston lähellä Lonttisissa ja muuallakin keskusta-alueella.
Vuonna 2004 Turun yliopistosta valmistunut Purra opiskeli valtio-oppia ja taloustiedettä. Yhteiskuntatieteilijän intohimo nousee esiin keskustellessa tämän hetken kuumista puheenaiheista, alueellisesta eriytymisestä ja koulushoppailusta.
– Tämä ei ole nyt syntynyt ongelma, vaan tämä on jatkunut koko 2000-luvun. Mutta nyt siitä ensimmäistä kertaa oikeastaan näin paljon puhutaan. Yleisesti ottaen Turkukin on sen kokoinen kaupunki, että täällä alkaa olla aika oleellista, millä alueella asuu, ja erityisesti minkälaisiin kouluihin tai varhaiskasvatukseen lapsensa laittaa. Pääkaupunkiseudulla tämä on kaikkein kriittisintä, ja se näkyy asuntojen hinnoissa.
Turussa ja koko Suomessa paljon käytetty esimerkki Varissuo on niittänyt kielteistä mainetta, vaikka lähiön asukkaat ovat myös kertoneet viihtyvänsä asuinalueellaan.
– Varissuo on aika poikkeava jopa Suomen mittakaavassa. Vieraskielisten prosentti on niin korkea, ettei edes pääkaupunkiseudulla ole paljon tällaisia alueita. Siinä on varmasti asuntopolitiikalla ollut suuri vaikutus ongelmiin.
Turussa poliitikot vaikuttavat olevan yhtä mieltä siitä, että Turku on epäonnistunut alueiden eriytymisen ehkäisyssä. Pormestari Minna Arve on kannattanut Varissuolle edullisen omistusasumisen lisäämistä ja vanhojen vuokratalojen purkamista. Purra ei näe tätä ratkaisuna ongelmiin.
– Yleisesti ottaen sekoittuva asuntotuotanto on hyvä asia. Mutta tässä vaiheessa, kun Varissuolla on jo tämä ongelma. Vaikka sinne rakennettaisiin omistusasuntoja ja niiden hinnat jäisivät markkinahintaa selvästi alhaisemmaksi, miten sinne saataisiin houkuteltua perheitä, jotka eivät sitten shoppaa koulua jostain muualta? Tilanteiden ei pitäisi antaa mennä näin pahoiksi.
Ylen kohutun koulukoneen mukaan Varissuolla S2-ryhmäläisten eli suomea toisena kielenä puhuvien oppilaiden määrä on koulusta riippuen 62–80 prosenttia. Lukema on täysin toinen kuin esimerkiksi Hirvensalossa, jossa vieraskielisten osuus jää muutamaan prosenttiin.
– Usein puhutaan, että ongelma on pienituloisuudessa. Mutta se ei pidä paikkansa esimerkiksi Varissuon kohdalla. Totta kai sosioekonomisetkin luvut ovat keskimääräistä selvästi heikompia, mutta määrittävä tekijä on maahanmuuttajataustaisuus. Enemmän tai vähemmän tämä koskee kaikkia perinteisiä vanhoja lähiöitä myös pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajaväestö on sosioekonomisesti keskimäärin heikommassa asemassa kuin kantaväestö. Näitä ei voi irrottaa toisistaan, maahanmuuttokriittisyydestään tunnetun puolueen johtaja toteaa.
– Ihmiset haluavat lapsilleen rauhallisen ja turvallisen koulun, jossa oppiminen on mahdollista. Näihin asioihin puuttuminen ei ole ollut tehokasta. Toki asuntopolitiikalla voidaan vaikuttaa paljon, mutta se että yritetään kieltää, etteivät vanhemmat saisi valita koulua, on ollut väärä suunta. Mitä enemmän segregaatioon on yritetty ylhäältä päin vaikuttaa, sitä pidemmälle se on mennyt.
Purra toteaa tilanteen vallitsevan monissa Euroopan maissa.
– Ruotsi on meitä edellä. Samat ilmiöt tulevat olemaan myös Suomessa, mikäli mitään ei tehdä. Nyt jo katujengit, koulujen ongelmat ja viime päivien väkivaltauutisoinnit ovat sellaisia, jotka Ruotsissa alkoivat 10-15 vuotta sitten selvästi nousta.
Ruotsia usein esimerkkinä käyttävä Purra pitää näitä eduskuntavaaleja merkittävänä tulevan kehityksen kannalta Suomessa. Perussuomalaiset odottaa tällä viikolla vieraakseen Ruotsidemokraattien puheenjohtajaa Jimmie Åkessonia, jonka kanssa aiheesta on tarkoitus keskustella.
– Ruotsi on voimakas luokkayhteiskunta, jonka sisäinen turvallisuus on pahasti järkkynyt. Ruotsi laittaa hirveästi rahaa poliiseihin ja kouluihin, ja toivon tietenkin, että se auttaa, mutta lukemat näyttävät huonoilta.
Auktoriteettiongelmia kouluissa Purra ei näe vain opettajan luonteesta riippuvana asiana.
– Kehitys on mennyt siihen suuntaan, ettei lapsilta voi vaatia mitään. Mikäli lapsi ei saavuta tavoitteita, pitää uskaltaa antaa ehdot ja nelonen. Pyrimme, että kouluissa edes olisi rajat, kun ne tästä yhteiskunnasta usein puuttuvat.
Purra itse ei välttele huonomaineisiakaan lähiöitä, mutta pitää ihmisten hakeutumista turvallisille elinalueille luonnollisena.
– Haastan itseäni menemällä paikkoihin, jotka ovat vieraita. Olen suositellut pääkaupunkiseudulla erityisesti, että ihmisten kannattaisi käydä katsomassa lähiöissä, mihin suuntaan Suomi kulkee. On hirvittävän rikastuttavaa keskustella ihmisten kanssa eri puolella Suomea. Minun on helppo samaistua nimenomaan heihin, joilla ei ole kaikki mennyt aina putkeen. Huonot kortit on käännetty voitoksi. Se hyörinä, mitä politiikassa käydään näin vaalien alla on todella pientä, mitä ihmisen elämässä voi yleisesti olla.
Purra viittaa myös omassa elämässään opettaneisiin vaikeuksiin.
– Niitä on mahtunut elämään useampikin. Niistä on selviytynyt muuttuneena, mutta kuitenkin on selviytynyt. Olen kiitollinen siitä mitä on. Yritän nähdä asioiden positiiviset puolet.
Purralta on vielä kysyttävä hänen vihreydestään perinteisessä "äijäpuolueessa".
– Kaikki eivät syö makkaraa, on myös kasvissyöjiä, Purra naurahtaa. – En ole brändännyt itseäni tarkoituksella, kyllä olen minä itse oikeasti. Olen saanut ympäristöherätyksen nuorena ja pyrkinyt elämään mahdollisimman järkevästi, kulutuskriittisesti ja terveellisesti.
Vihermehuistaan tunnettu Purra hörppi vihreää nektaria myös yliopiston tilaisuudessa. Hän mainitsee hyväksi peruspohjaksi lehtikaalin, omenan, appelsiinin ja varsisellerin.
– Monille avokadot ja perushedelmät maksavat tällä hetkellä liikaa, mutta ravinteikasta kasvisruokaa voi syödä myös edullisesti. Suosikkini on tomaattinen linssikeitto.
Purraa on vaikea lokeroida puolueessa, jonka vahvuus on hänen mukaansa kaikista selkein poliittinen profiili.
– Monesti nostetaan esille, että olen äänestänyt Vihreitä, mutta olen äänestänyt useimpia muita puolueita. Siirryin kannattamaan Perussuomalaisia paljon ennen kun politiikkaan lähdin, vaikken ollut kaikesta samaa mieltä. Oleellinen tekijä oli maahanmuutto, ei sitä sovi kiistää. Se oli ainoa puolue, joka tunnusti ongelmat.
Eveliina Portnoj
.
