Vielä marraskuussa useampi kuin joka neljäs suomalainen ei osannut nimetä asuntolainansa viitekorkoa. Nyt epätietoisten osuus on puolittunut, kertoo Danske Bankin tuore Asuntolainapulssi.

Danske Bankin tuoreen Asuntolainapulssin mukaan suomalaiset asuntovelalliset ovat viime kuukausina tutustuneet omiin asuntolainoihinsa.

Vastaajat tietävät entistä paremmin muun muassa lainansa korontarkistuspäivän ja viitekoron. Vielä marraskuussa 35 prosenttia vastaajista kertoi, etteivät he tiedä seuraavaa korontarkistuspäivää. Nyt heidän osuutensa on pudonnut 18 prosenttiin.

Marraskuussa yli neljännes (27 %) vastaajista ei osannut nimetä oman asuntolainansa viitekorkoa. Nyt epätietoisten osuus oli puolittunut, ja vain joka kahdeksas (13 %) ei osaa nimetä oman asuntolainansa viitekorkoa.

– Korkojen nousu on saanut perehtymään omaan asuntolainaan. Jos oma viitekorko tai korontarkistuspäivä ovat yhä hämärän peitossa, kannattaa asia selvittää saman tien, Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisella asuntokunnalla oli vuonna 2021 keskimäärin noin 111 000 euroa asuntolainaa. Jos tällaisen asuntokunnan annuiteettilainan korko nousee esimerkiksi 3,8 prosenttiyksikköä, kasvaa lainan kuukausierä noin 350 euroa.

– Summat ovat huomattavia, kun takana on pitkä negatiivisten korkojen kausi. Asuntolainat on kuitenkin stressitestattu kuuteen prosenttiin. Moni hyötyy nyt korkosuojasta, ja iso osa velallisista on säästänyt nollakorkoaikana korkojen nousun varalta, Takala sanoo.

Keskustelu koroista on saanut monet velalliset perehtymään omiin asuntolainoihinsa. Etenkin nuorten tietämys on parantunut. Vielä marraskuussa nuorista aikuisista eli 18–29-vuotiaista asuntolainansa korontarkistuspäivää ei tiennyt 47 prosenttia. Nyt luku on yhdeksän prosenttia.

– Kehitys on ollut todella nopeaa, ja parannusta on tapahtunut muissakin ryhmissä. Osalle lainan kuukausierän nousu on tullut tänä vuonna yllätyksenä, koska asuntolainoista on maksettu vuosia pelkkää marginaalia”, sanoo Takala.

Julkisen keskustelun lisäksi myös pankit ovat tehneet paljon työtä, jotta asiakkaat olisivat varautuneet korontarkistuspäivään. Danske Bankissa asiakasneuvojat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin, joilla korontarkistuspäivä on ollut edessä.

– Olemme miettineet yhdessä asiakkaidemme kanssa, kuinka laina-aika ja kuukausierä istuvat uudessa tilanteessa asiakkaan talouteen. Lainalaskureita on viime kuukausina käytetty ahkerasti, ja yhä useampi suomalainen tietää eurolleen, kuinka koronnousu vaikuttaa lainan kuukausierään tai laina-aikaan, Takala sanoo.

Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Danske Bankin toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 849 täysi-ikäistä suomalaista, joilla on asuntolainaa. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 17.–21. helmikuuta YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)