Suomen peltopinta-ala on 2,2 miljoonaa hehtaaria eli noin seitsemän prosenttia Suomen maapinta-alasta. Myös viime syksynä noin 40 000 maatilalla lukuisat puimurit, niittokoneet, perunan ja sokerijuurikkaan nostokoneet ja muut sadonkorjuun apukoneet keräsivät talteen satoa vuodeksi eteenpäin. Pelloilta korjattavaa satoa odotettiin poikkeuksellisen jännittyneenä, olihan vuoden 2021 sato lähes kaikkien peltokasvien osalta heikoin vuosikymmeniin.

Syksyn viljasato oli hieman tavanomaista suurempi eli 3,6 miljardia kiloa. Ohrasato oli lähes 1,5 miljardia kiloa ja kaurasato noin 1,2 miljardia kiloa. Vehnää korjattiin 850 miljoonaa kiloa ja ruista 65 miljoonaa kiloa.

Kun Suomessa vuodessa viljan käyttö on kutakuinkin 2,8 miljardia kiloa, on viljan kokonaissato laskennallisesti riittävä. Lisäksi ulkomaille on viety etenkin kauraa 300–400 miljoonaa kiloa vuosittain, mikä toteutunee myös vuoden 2022 kaurasadon osalta. Ruissato sen sijaan on niukka vuosittaiseen käyttöömme nähden, kattaen noin 70 prosenttia siitä. Viljasadon laatu on hyvä, sillä Ruokaviraston viljanlaatuseuranta on määrittänyt sen viljelijöiltä saaduista viljanäytteistä.

– Viljasadosta noin viisi prosenttia oli luomuviljaa. Viljoista kauraa tuotetaan luomuna määrällisesti eniten. Luomukauran sato ylitti sata miljoonaa kiloa eli oli lähes yhdeksän prosenttia kokonaiskaurasadosta. Ruissadosta 15 prosenttia eli yhdeksän miljoonaa kiloa oli luomuruista, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Suomessa herneen viljely on tehnyt suuria harppauksia. Sen viljelyala on kasvanut yli kolminkertaiseksi neljässä vuodessa. Herneen viljelyala ohitti sokerijuurikkaan vuonna 2019, perunan vuonna 2020 ja rypsin viljelyalan vuonna 2022. Hernesato onkin ennätyssuuri, noin 92 miljoonaa kiloa. Suurin osa siitä on rehuhernettä eli sato käytetään maatiloilla eläinten ruokintaan joko suoraan tai teollisina rehuina. Herne korvaa eläinten ruokinnassa aiemmin käytettyä soijaa tai muita runsaasti valkuaista sisältäviä rehuja.

Nurmisato on tärkeä rehu Suomen maatilojen eläimille. Lähes kolmanneksella eli noin 600 000 hehtaarilla pelloista tuotettiin nurmirehua. Tärkein nurmirehu on säilörehu, jonka satomäärä oli kokonaisuudessaan noin kahdeksan miljardia kiloa. Tilaston kasveista nurmisadon tarkkaa määrää on kaikkein vaikeinta arvioida. Se ei useimmiten ole kauppatavaraa. Nurmirehun tuotantomäärän määrittelee siten usein maatilan oma tarve eli arvio siitä, paljonko tilan omat eläimet tarvitsevat rehua ennen seuraavaa satoa.

Peltokasvituotantoa on Suomessa tilastoitu vuosittain yli sadan vuoden ajan. Luke tuottaa ja julkaisee satotilaston. Satotilaston tiedot saatiin loka–marraskuussa noin 5 000 tilalta, joista luomutiloja oli noin 500. Tilaston kotisivulla on kerrottu tarkemmin kaikkien tärkeimpien peltokasvien satotiedot ja tilastotietokannasta on saatavilla satotietoja koko maan tasolla vuodesta 1920 alkaen ja ELY-keskustasolla vuodesta 1999 alkaen. Luomusadoista tietoja on saatavilla vuodesta 2006 alkaen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)