Viljelijät voivat vuonna 2023 antaa eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen ja valita siihen sisällytettävät toimenpiteet. Sitoutuessaan viljelijän on valittava vähintään kyseistä eläinlajia koskeva hyvinvointisuunnitelma.

Eläinten hyvinvointikorvauksien toimenpiteet liittyvät muun muassa eläinten ruokintaan ja hoitoon, pito-olosuhteiden parantamiseen, laidunnukseen ja ulkoiluun sekä eläinlajikohtaisiin erityistoimiin. Korvausta voi hakea eläinlajikohtaisesti naudoista ja sioista, lampaista ja vuohista sekä siipikarjasta.

Eläimiä pitää tilalla olla tietty vähimmäismäärä: nautoja vähintään 15 eläinyksikköä, sikoja 15 eläinyksikköä, lampaita ja vuohia 5 eläinyksikköä, broilereita 60 eläinyksikköä, kalkkunoita 60 eläinyksikköä ja munivia kanoja sekä niiden emoja 14 eläinyksikköä.

Eläinlajikohtaisten toimenpiteiden ehdot ylittävät peruslainsäädännön ja tavanomaisen maatalouskäytännön vaatimukset. Tilalla on noudatettava myös ehdollisuuden vaatimuksia. Jokaisen eläinlajin osalta tulee sitoutua ainakin hyvinvointisuunnitelmaan. Luomukotieläintila ei voi valita niitä toimia, joita luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa kyseisen eläinlajin osalta on muutoinkin noudatettava. Ulkorodut on rajattu pois laidunnus- ja ulkoilutoimenpiteistä.

Vuonna 2021 maksettiin eläinten hyvinvointikorvauksia noin 5 882 tilalle 68 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 eläinten hyvinvointikorvauksiin sitoutuneita oli nautatiloista 53 prosenttia, sikatiloista 70 prosenttia, lammas- ja vuohitiloista 54 prosenttia ja siipikarjatiloista 71 prosenttia. Vuoden 2023 valtion talousarvion eläinten hyvinvointikorvaus -momentin (30.10.43) määräraha on 74 miljoonaa euroa.

Ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten järjestelmä koostuu edelleen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (GAEC) sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR), jotka ovat ympäristöä, kansanterveyttä, kasvien terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia EU-säädösten vaatimuksia. Ehdollisuuden noudattaminen on EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien ja osarahoittamien maaseudun kehittämisen viljelijäkorvausten täysimääräisen saamisen ehtona. Ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten järjestelmä korvaa nykyisen täydentävien ehtojen järjestelmän.

Muutoksia täydentävien ehtojen kokonaisuuteen ovat lakisääteisten hoitovaatimusten osalta esimerkiksi vaatimus vesipuitedirektiivin sisällyttämisestä osaksi ehdollisuutta fosforin hajakuormituksen sekä ennakkovalvonnanalaisen pinta- ja pohjaveden oton osalta. Hyvän maatalouden ja ympäristön aikaisemmasta poikkeavia vaatimuksia ovat esimerkiksi vaatimukset viljelykierosta ja talviaikaisesta maanpeitteestä.

Eläinyksiköt eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa vahvistettiin

Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen eläinyksiköistä eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa, joka koskee EU:n osittain rahoittamia ja kansallisia tukia, mutta ei sen sijaan EU:n kokonaan rahoittamia viljelijätukimuotoja. Kyseinen asetus sisältää keskeiset muutokset, jotka on suurelta osin jo ennalta määrätty Suomen CAP-suunnitelmassa ja kansallista tukea koskevissa komission päätöksissä. Eläinyksikköasetuksessa on eräiden uusien eläinlajijaottelujen johdosta pieniä muutoksia rotukysymyksiin ja muihin vastaaviin ja se kumoaa aiemman vastaavan eläinyksikköjen määräytymistä koskevan asetuksen 1.1.2023 alkaen.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien korvaus- ja tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista, joka koskee sekä EU:n kokonaan rahoittamia, osittain rahoittamia että kansallisia tukimuotoja viljelijätuissa. Kuten edelläkin, tämänkin asetuksen sisältö on ennalta määrätty CAP-suunnitelman sisällöstä ja kansallista tukea koskevista päätöksistä ja se ei sisällä muutoksia aiempaan vastaavaan asetukseen, joka kumotaan tällä asetuksella 1.1.2023 alkaen.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, joka on puhtaan tekninen päivitys ko. tukimuodon perusteita koskevasta asetuksesta johtuen kansallisen tuen ao. tukimuotoa koskevan lakitasoisen säädösmuutoksen johdosta. Lakimuutoksessa tukeen oikeuttavan eläintiheyden laskussa huomioidaan jatkossa vain sika- ja siipikarjan perusteella muodostuva eläinyksikkömäärä, joka huomioidaan asetuksen muotoilussa. Samalla huomioidaan lakitasolla tehty muutos EU-tukien puolelta, jossa maatalousmaan määritelmä nousee keskeiseen asemaan tuen määräytymisperusteita tarkasteltaessa jatkossa myös kansallisten tukien laissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)