Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana -raportti esittelee ajankohtaista ja vertailukelpoista tilastotietoa Suomen saaristosta. Tieto on esitetty saaristoluokitusta hyödyntäen sekä koko Suomen tasolla että yksityiskohtaisemmin maakuntatasolla. Eri puolelta Suomea löytyy hyvin vaihtelevia saaristoalueita, jotka toimivat myös tärkeinä työnteon, asumisen ja vapaa-ajanviettopaikkoina. Saaristoalueille ominaisia piirteitä ovat myös niiden ainutlaatuisuus luonnon- ja maisema-arvoiltaan sekä kulttuurihistorian näkökulmasta.

Suomen saaristoa koskevaa ajankohtaista tilastotietoa on ollut hankalaa löytää. Saaristoon liittyviä tilastoja on kerätty eri raportteihin, mutta tilastojen koontia on vaikeuttanut se, että Suomen saaristoalueita ei oltu määritelty selkeästi. Tilanne muuttui Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja maa- ja metsätalousministeriön laatiman paikkatietopohjaisen saaristoluokituksen valmistuttua kuluvana vuonna.

Saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus, jossa Suomen saaristoalueet luokitellaan neljään alueluokkaan (sisä-, väli- ja ulkosaaristo sekä saaristomaiset manneralueet). Saaristoalueisiin kuulumattomat alueet ovat luokiteltu muiksi vesi- ja manneralueiksi. Saaristoluokituksen avulla saadaan tietoa saaristoalueiden kehityksestä, sillä sitä voidaan käyttää yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa.

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana sekä Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomana -raportit saaristoselvitys paikkaa ajankohtaisen ja vertailukelpoisen tilastotiedon puutetta. Raporteista saadaan Suomen saaristonalueiden kattava katsaus, joista käy ilmi, millainen Suomen saaristo on niin järvi- kuin merialueilla koko maassa ja maakunnittain on tilastojen kertomana. Raportteihin on otettu mukaan kaikki tilastoaineisto, joka on saatavilla uuden saaristoluokituksen mukaisesti.

Saaristoisuus ja vesistöisyys näyttäytyy eri tavalla eri maakunnissa. Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi ovat erittäin vesistöisiä maakuntia, järviä on runsaasti Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Saaria on runsaasti Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Etelä-Savossa,

Suomessa on yhteensä 198 148 saarta, joista pysyvästi asuttuja on vain 1 050. Valtaosalla Suomen saarista valtaosalla ei ole kiinteää tieyhteyttä mantereelle. Pysyvästi asutuista saarista 583 on sellaisia, joilla on kiinteä tieyhteys mantereelle, kun taas 467 pysyvästi asutulla saarella ei ole kiinteää tieyhteyttä mantereelle.

Suomen saaristoalueet ovat tärkeitä asumisen, työnteon sekä vapaa-ajan alueita. Saaristoalueilla asuu noin kuusi prosenttia koko Suomen väestöstä eli 328 017 asukasta. Näistä kaksi kolmasosaa asuu sisäsaaristossa. Saaristoväestöstä 28 prosenttia asuu Uudellamaalla, 16 prosenttia Varsinais-Suomessa, yhdeksän prosenttia Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa. Viimeisen vuosikymmenen aikana saaristoalueilla väestönkasvua on ollut ainoastaan sisäsaaristossa, missä myös työllisten määrä on kasvanut. Sisäsaariston väestörakenne muistuttaa koko Suomen keskiarvoa, kun taas väli- ja ulkosaaristossa on vähemmän lapsia ja enemmän yli 65-vuotiaita.

Saaristoalueilla sijaitsee 153 759 vapaa-ajan asuntoa, mikä on noin kolmasosa koko maan vapaa-ajan asunnoista. Saaristossa viettää aikaansa noin 448 300 kausiasukasta. Noin puolella saariston vapaa-ajan asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä tai saaristoliikenneyhteyttä mantereelle. Saaristoalueiden kulttuurihistoria on runsasta ja neljäsosa koko maan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista sijaitsee saaristossa. Saaristoalueiden merkitys virkistyskäytön kannalta on niin ikään huomattavaa.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut saaristoselvityksen maa- ja metsätalousministeriön ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Selvityksen aineistot perustuvat pääosin Suomen Ympäristökeskuksen Liiteri-tietokantaan, Yhdyskuntarakenteen Seurannan aineistoihin (YKR) sekä Ubigu Oy:n vuonna 2020 toteuttamaan saaristokartoitukseen maastotietokannan perusteella.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)