Lohkominen on maanmittaustoimitus, jossa kiinteistön osasta eli määräalasta muodostetaan uusi kiinteistö. Lohkomalla voidaan myös siirtää alue toiseen kiinteistöön.

Määräalan omistajan on haettava omistusmuutoksen kirjaamista eli lainhuutoa Maanmittauslaitoksesta kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan tai muun saantokirjan allekirjoittamisesta.

– Omistusoikeuden kirjaamiseen liittyy oikeusvaikutuksia ja tämän takia hakemista ei ole syytä viivyttää. Lohkominen otetaan käsiteltäväksi automaattisesti lainhuudon myöntämisen yhteydessä. Omistaja voi myös itse hakea Maanmittauslaitoksesta oman kiinteistönsä lohkomista haluamiinsa osiin, sanoo tuotantopäällikkö Hannu Rönty Maanmittauslaitokselta.

Lohkomisessa päätökset tehdään toimituskokouksessa, johon kaikki asianosaiset kutsutaan.

– Kokouksessa ja sen yhteydessä tehtävissä maastotöissä uuden kiinteistön rajat mitataan ja merkitään maastoon, lasketaan pinta-ala, selvitetään kulkeminen, annetaan nimi uudelle kiinteistölle ja käsitellään muutkin uutta kiinteistöä koskevat asiat. Joskus lohkomisen kannalta tarpeellisia vanhoja rajamerkkejä on kadoksissa ja silloin selvitetään ennestään olevien rajojen ja rajamerkkien paikat tarvittavilta osin lohkomisen yhteydessä. Joissakin tapauksissa lohkominen voidaan tehdä kirjallisella menettelyllä ilman kokousta, Rönty kertoo.

Toimituksen kohteena olleiden kiinteistöjen omistajille lähetetään otteet toimitusasiakirjoista sähköisesti Suomi.fi-viestit -palvelun kautta tai maapostilla. Tämän jälkeen uusi kiinteistö rekisteröidään kiinteistörekisteriin.

Mitä hyötyä lohkomisesta on? Omistusoikeuden kirjaaminen, toisin sanoen lainhuudattaminen, tekee omistusmuutoksesta julkisen ja turvaa omistusoikeuden. Lainhuudatettua määräalaa voi käyttää panttina ja vakuutena lainaa haettaessa.

– Kun määräala on lainhuudatettu ja lohkottu kiinteistöksi, se näkyy kartalla ja rekistereissä ja sen omistajat, rajat, oikeudet ja velvoitteet ovat tiedossa ja selkeitä. Yksi hyöty, jota ei ehkä tule edes ajatelleeksi on se, että kiinteistön omistaja saa varmemmin tietoa mahdollisista tilaa koskevista infrahankkeista ja suunnitelmista ja pystyy vaikuttamaan niihin heti alusta alkaen, Rönty toteaa.

– Selkeät rajat maastossa ja kartalla luovat turvallisuutta, eikä naapureiden kanssa tule epäselvyyksiä kiinteistöomistuksen rajoista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)