Ennätyksellisen korkeat energian hinnat heikentävät Viking Linen tulosta
Viking Linen liikevaihto oli vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 370,2 miljoonaa euroa (169,0). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 8,8 miljoonaa euroa (44,6). Liiketulos oli 18,9 miljoonaa euroa (30,5).
Tulos ennen veroja oli 11,4 miljoonaa euroa (27,1). Tulos verojen jälkeen oli 9,5 miljoonaa euroa (22,7).
Toimintavuoden näkymät ovat samat kuin puolivuotiskatsauksessa 30. kesäkuuta. Liiketuloksen odotetaan olevan hieman heikompi kuin viime vuonna.
Kolmannen kvartaalin liikevaihto oli 170,4 miljoonaa euroa (97,5). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa (11,0). Liiketulos oli 26,9 miljoonaa euroa (26,0).
Tulos ennen veroja oli 24,1 miljoonaa euroa (24,9). Tulos verojen jälkeen oli 19,3 miljoonaa euroa (20,0).
– Toimintamme on kehittynyt odotusten mukaisesti kolmannella kvartaalilla. Matkustajaliikenteen kysyntä on ollut vahvaa, ja matkustajamäärät saavuttivat liiketoimintasuunnitelman mukaisen tason. Myös matkustajakohtaiset tuotot olivat suunnitellulla tasolla, kommentoi toimitusjohtaja Jan Hanses.
– Kvartaalin polttoainekulut kasvoivat 66,2 prosenttia eli yli 11 miljoonaa euroa verrattuna vastaavaan vuosineljännekseen 2019, jolloin liikennemäärät olivat tämänvuotiseen liikenteeseen nähden vertailukelpoisia. Kulujen kasvusta huolimatta kvartaalin liiketulos oli 0,7 miljoonaa euroa parempi kuin vuonna 2019 joten kvartaalin tulosta on pidettävä hyvänä. Olemme onnistuneet lähes kokonaan kompensoimaan tulosvaikutuksen polttoainekulujen kohoamisesta aikana, jota on vahvasti leimannut Ukrainassa käynnissä oleva sota ja sen vaikutukset energian hintoihin. Sen lisäksi meihin ovat negatiivisesti vaikuttaneet nousevat korot, inflaatio sekä epävakaat valuutat.
Hanses kehuu Viking Gloryn liikennöinnin alkamista.
– Odotamme hyvän kehityksen jatkuvan loppuvuonna, mutta olemme erittäin tietoisia öljyn hinnan kehitykseen liittyvistä riskeistä vuoden lopulla, kun voimaan tulee uusia pakotteita. Liikenteen väheneminen liikennöintialueellamme antaa meille edellytyksiä torjua polttoainehintojen jatkuvaa kielteistä kehitystä.
Konserni harjoitti matkustaja- ja rahtiliikennettä seitsemällä aluksella pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella. Viking Glory aloitti liikennöinnin Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma-reitillä 1. maaliskuuta Viking Gracen parina. Amorellan liikennöinti samalla reitillä päättyi 28. helmikuuta. Se siirtyi lyhyen katkon jälkeen Helsinki–Maarianhamina–Tukholma-reitille 1. huhtikuuta. Amorella liikennöi reitillä Gabriellan parina 18. syyskuuta saakka, minkä jälkeen se poistettiin liikenteestä.
Viking Cinderella liikennöi Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma-reitillä 17. tammikuuta–23. helmikuuta ja palasi tekemään vuorokausiristeilyjä Tukholman ja Maarianhaminan välillä 24. helmikuuta alkaen.
Sekä Gabriella että Viking Cinderella tekivät kesäkaudella useita erikoisristeilyjä, muun muassa Visbyhyn, Korkearannikolle, Bornholmille, Tallinnaan ja Ahvenanmaalle.
Helsingin-laivat liikennöivät 18. kesäkuuta–13. elokuuta myös Tallinnaan.
Rosella liikennöi normaalilla Kapellskärin ja Maarianhaminan välisellä reitillään, mutta oli poissa liikenteestä 7. maaliskuuta–21. huhtikuuta.
Viime vuonna Helsinki–Maarianhamina–Tukholma-reitillä normaalisti liikennöivät alukset seisoivat osan aikaa satamissa ja Gabriella oli osittain muussa liikenteessä.
Matkustajamäärä konsernin aluksilla oli raportointikauden aikana 3 726 104 matkustajaa (1 484 398). Konsernin kokonaismarkkinaosuus liikennöintialueella oli arviolta 37,2 prosenttia (34,1 %).
Matkojen markkinakysyntä oli vuoden alussa koronapandemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi erittäin vähäistä. Helmi- ja maaliskuussa Suomen ja Ruotsin hallitukset ilmoittivat, että suurin osa rajoituksista poistettaisiin asteittain. Tällä oli myönteinen vaikutus maaliskuun ja sitä seuraavan kauden kysyntään. Toisella ja kolmannella kvartaalilla kysyntä oli hyvää, mutta ei ihan samalla tasolla kuin ennen pandemiaa.
Konsernin rahtimäärät olivat yhteensä 87 408 yksikkökuormaa (95 955). Konsernin rahtimarkkinaosuus oli arviolta 14,4 prosenttia (16,4 %). Kuljetuskysyntä väheni Euroopassa vallitsevan tilanteen vuoksi kauden aikana.
Mariella myytiin ja Turun terminaali lunastettiin vertailukauden aikana, millä oli 23,8 miljoonan euron positiivinen vaikutus tulokseen. Matkustajatoiminnan tuotot kasvoivat 142,2 prosenttia 333,3 miljoonaan euroon (137,6), kun taas rahtitoiminnan tuotot olivat 34,9 miljoonaa euroa (29,9) ja muut tuotot 2,1 miljoonaa euroa (1,4). Myyntikate oli 282,2 miljoonaa euroa (128,6). Käyttökulut kasvoivat 97,6 prosenttia 252,7 miljoonaan euroon (127,9).
Palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut kasvoivat 70,0 prosenttia eli 32,6 miljoonaa euroa. Polttoainekulut kasvoivat 161,1 prosenttia eli 44,8 miljoonaa euroa erittäin korkeiksi kohonneiden energian hintojen vuoksi. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 113,5 prosenttia eli 92,2 miljoonaa euroa.
Konserni sai tammi- ja helmikuussa Traficomilta julkisen palvelun velvoitteeseen liittyvää tukea konsernin aluksille linjoilla Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma ja Maarianhamina–Kapellskär. Viime vuonna vastaavana aikana tukea saatiin myös Helsinki–Tallinna-linjalla. Konserni sai kesäkuussa valtiolta 2,1 miljoonaa euroa tukea kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin joulukuun 2021 ja helmikuun 2022 väliseltä ajalta.
Konsernin investoinnit olivat 13,5 miljoonaa euroa (11,4). Konsernin kokonaisinvestoinnit olivat 3,7 prosenttia liikevaihdosta (6,7 %). Suurin osa niistä liittyy Viking Gloryn viimeistelyyn sekä Cinderellan, Gabriellan, Viking XPRS:n ja Rosellan telakointeihin.
Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 219,6 miljoonaa euroa 30. syyskuuta (104,5). Kauden aikana on tehty uusi 40 miljoonan euron luottojärjestely, ja samaan aikaan on maksettu takaisin neljä yhteensä 33 miljoonan euron lainajärjestelyä. Vuonna 2020 otettujen maksuvalmiuslainojen valtiontakaukset ovat päättyneet.
Omavaraisuusaste oli 43,2 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 49,1 prosenttia.
Konsernin rahavarat olivat syyskuun lopussa 116,3 miljoonaa euroa (65,1). Kauden aikana päättyi kolme yhteensä 15,0 miljoonan euron sekkiluottoa. Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit konsernissa olivat 0,1 miljoonaa euroa (15,1).
Liiketoiminnan nettorahavirta oli 24,6 miljoonaa euroa (25,2). Investointien nettorahavirta oli miinuksella 6,1 miljoonaa euroa (+24,6), ja rahoituksen nettorahavirta oli miinuksella 16,8 miljoonaa euroa (-14,4).
Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 2 218 henkilöä (1 452), joista emoyhtiössä 1 698 (994). Maissa työskenteli 454 henkilöä (362) ja merellä 1 764 henkilöä (1 090). Konsernin oman henkilökunnan lisäksi Viking XPRS:llä työskenteli pääasiassa keskimäärin 179 (149) vuokratyönantajan palveluksessa olevaa henkilöä. Sekä meri- että maahenkilöstön lomautukset vähenivät viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja päättyivät kokonaan toukokuussa.
Polttoainehinnat ovat nousseet merkittävästi Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan vuoksi, mikä vaikuttaa suoraan konsernin tulokseen. Konsernilla ei ollut 30. syyskuuta polttoaineostoja koskevia kiinteähintaisia sopimuksia tai vastaavia johdannaissopimuksia, mutta yhtiöllä on syyskuuhun 2024 saakka voimassa oleva sopimus LNG-toimituksista. Markkinakorkojen nousu vaikuttaa kielteisesti rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Konsernin luotoista 69 prosenttia on vaihtuvakorkoisia ja 31 prosenttia kiinteäkorkoisia.
Viking Line Abp luovutti M/S Amorellan Corsica Ferriesille 13. lokakuuta. Tulosvaikutuksen arvioidaan olevan 15,0 miljoonaa euroa ja kirjataan tuotoksi neljännen kvartaalin aikana.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)


















