Martin kaupunginosa on kaikkein kauneimmillaan syksyisten värien loisteessa. Martin omaleimaista korttelitunnelmaa voi hengitellä kuljeksimalla pitkin kaupunginosan viehättäviä katuja. Kun lähestyy aluetta esimerkiksi historian, kaupunkiluonnon tai eri aikakausien arkkitehtuurin kautta, löytyy loputtomasti kaikkea koluttavaa.

Marttia ovat myös kauniit puutalot sisäpihoineen sekä persoonalliset kivijalkaliikkeet. Mutta Marttia on myös Aurajokiranta sekä sotavuosien jälkeen nousseet massiiviset kivitalot. Kauniita ja vähän karskimpia kuvauskohteita löytyy vaikka millä mitalla. Martin katuja ja kujia kannattaa puikkelehtia ristiin rastiin, mutta tässä muutama tärppi.

Loivasti kaartuvaa Mestarinkatua voi kutsua koko kaupungin kauneimmaksi kurviksi. Valokuvauksellinen katu puutaloineen ohjaa aikamatkalle 1920-luvun tunnelmiin. Koko tyylikkyyden ja ajan hengen kruunaa mukulakivellä päällystetty katu. Ei ihme, että tätä kadunpätkää on ikuistettu poikkeuksellisen paljon.

Mestarinkadun päästä nousee Tonttumäki, jonka laella kohoavat Tonttulinnan kolme korkeaa kerrostaloa. Talojen ympärillä on Fleminginpuisto, josta avautuu kuvaukselliset näkymät kohti lounaista Turkua.

Marttia kutsutaan Turun Italiaksi, eikä aivan syyttä. Martin italialaistyylinen kirkko vihittiin käyttöön Martti Lutherin syntymän 450-vuotispäivänä. Martin majakan valmistuminen ajoittuu vuoteen 1933. Totti Soran ja Gunnar Wahlroosin piirtämän kirkon tyyliksi on määritelty klassismin funktionalismin välivaihe. Koko Martti joutui venäläisten hurjan ilmapommituksen kohteeksi kesäkuussa 1941. Oli suoranainen ihme, että Martin kirkko seisoi edelleen ylväänä sen tulituksen jälkeen. Koko kirkon alapuolinen puutaloalue oli nimittäin yhtä liekkimerta.

Maineikas Ravintola Pippurimylly leipoi puolestaan kaupungit ensimmäiset pizzat jo vuonna 1974. Ja sitä vastapäätä sijaitsee tuoreempi tulokas, viinibaari Vinho. Sen teema pysyttelee myös aika lähellä Italiaa. Pizza Uuni luottaa taas napolilaiseen pizzaperinteeseen.

Martista löytyy myös erikoistuneita kivijalkaliikkeitä. Vai mitä sanotte Jousisoittimiin tai suunnistukseen keskittyneistä kivijalkaliikkeistä? Viulunrakentaja Tapio Vainisto pitää verstastaan Tiilentekijänkadulla. Hän rakensi ensimmäisen viulunsa vuonna 1982. Vainiston ammatillisia esikuvia ovat monet suuret viulunrakentajat, kuten 1900-luvun italialaismestarit Giuseppe Ornati ja Ferdinando Garimberti.

Stålarminkadun Suunnistajan kaupasta löytyy kaikki pihkaniskojen tarvitsemat tykötarpeet kengistä kilpailuasuihin ja kompasseista otsalamppuihin.

Heikki Möttönen