Uhanalainen apolloperhonen taantunut merkittävästi 20 vuoden aikana Saaristomerellä

Apolloperhonen. Apolloperhonen. Kuva: Jonna Kukkonen

Apolloperhosen määrä on pudonnut Saaristomerellä 2000-luvun alusta 2020- luvulle tultaessa alle puoleen. Raju lasku on hälyttävä uhanalaisen lajin kohdalla: Saaristomeren kansallispuisto on ollut apolloperhosen vahvinta aluetta Suomessa. Turun yliopiston ja Metsähallituksen yhteisen tutkimuksen tulokset on otettu heti käyttöön. Metsähallitus on käynnistänyt löydettyjen esiintymien lähisaarilla apollotoukkien ja -perhosten elinympäristöjen kunnostustyöt.

Turun yliopisto tutki vuonna 2019 Metsähallituksen kanssa Saaristomeren kansallispuiston alueella vuonna 2019 saaria, joissa apolloperhosta (Parnassius apollo) esiintyi runsaasti vielä 2000-luvun alussa. Apolloperhosen toukkia havaittiin huomattavasti harvemmilta saarilta kuin aiemmin. Lisäksi toukkia löydettiin vähemmän kuin viime tutkimuksissa.

– Aiempina tutkimusvuosina on myös esiintynyt kannan vaihtelua, mutta koskaan aiemmin apolloperhosen toukkia ei ole löytynyt näin vähän. Karkeasti ottaen tulokset ovat alle puolet aiempien tutkimusvuosien heikoimpien vuosien tuloksista, kertoo ekologian professori Jon Brommer Turun yliopistosta.

Tutkimus tukee EU:n rahoittamaa Rannikko LIFE -hanketta, jossa Metsähallituksen luontopalvelut kunnostavat saariston avoimia ja puoliavoimia ympäristöjä. Alueiden kunnostuksella pyritään parantamaan muun muassa apolloperhosen elinoloja luomalla ja täydentämällä lajin elinympäristöjen verkostoa.

Turun yliopisto ja Metsähallitus kartoittivat vuonna 2019 alueita, joissa apollon tiedettiin esiintyneen vielä 1990-luvun lopulla ja 2000 luvun alussa.

– Vuonna 2019 säät olivat suosiolliset ja saimme tutkittua paljon enemmän saaria kuin alun perin suunniteltiin. Ehdimme tutkia muutamia saaria, ennen kuin löysin ensimmäisen toukan. Oli riemastuttava kokemus havaita, että lajia löytyy vielä saarilta, kertoo biologian väitöskirjatutkija Jonna Kukkonen Turun yliopiston biologian laitokselta.

Kartoitustyö aloitettiin toukokuussa saarilta, joilta löydettiin aiemmalla tutkimuskerralla runsaasti apollon toukkia.

– Arvelin, että toukat ovat vähentyneet, koska monien perhoslajien kannat ovat heikentyneet viime vuosina, mutta olin silti yllättynyt kuinka autioita saaret nykyään olivat, Brommer sanoo.

Seuraavana kesänä Metsähallitus jatkoi ydinalueen saarien kartoittamista vapaaehtoisten kanssa. Tulokset olivat saman suuntaiset kuin vuonna 2019 suoritetuissa kartoituksissa: apolloperhosien toukkia löytyi edelleen huomattavasti vähemmän kuin pari vuosikymmentä sitten.

– Muutos on todella merkittävä. Vielä 1990-luvun lopulla apolloperhosta esiintyi Suomen alueella eniten Saaristomeren kansallispuiston alueella, mutta nyt lajin tulevaisuus näyttää ankealta, 20 vuotta sitten samalla alueella apollotutkimusta tehnyt filosofian tohtori Marianne Fred kommentoi tuloksia.

Saaria kartoittaessa laskettiin myös isomaksaruohon määriä, jotta voitaisiin tutkia, onko toukkien ravintokasvi vähentynyt alueella.

Isomaksaruoho (Hylotelephium telephium) on Suomessa toukkien ainoa ravintokasvi ja aiempien tutkimuksien perusteella kasvin määrä ja tiheys saarella on merkittävä elinympäristön laadullinen mittari toukkien selviytymiselle saaristossa. Tosin, toisin kuin tutkijat odottivat, isomaksaruoho ei vaikuttanut vähentyneet saarilla verrattuna aiempiin tutkimusvuosiin eli apollon toukilla oli edelleen alueella ravintoa saatavilla.

– Syitä taantumiselle voi olla monia. Ravintoverkot ovat monimutkaisia kokonaisuuksia; esimerkiksi kilpailu ravinnosta tai pedot ovat voinut lisääntyä. Lisäksi ilmastonmuutos on tuonut mukanaan monenlaisia haasteita eri eliöille, kuten kuivuuden ja kuumuuden, pohtii Kukkonen.

Fredin mukaan esimerkiksi myös heinittyminen voi toimia esteenä toukkien ravinnonsaannille.

– Perinteisten hoitotoimenpiteiden ja laidunnuksen puute näkyy tiheän ja matalakasvuisen katajan lisääntymisenä saaristossa, pohtii Fred.

Metsähallituksen suojelubiologi Maija Mussaari muistuttaa, että kartoitusta edeltänyt vuosi 2018 oli poikkeuksellisen kuiva kesä saaristossa.

– Kuivuus näkyi niin isomaksaruoho- kuin niitty- ja ketolaikuilla, joten ravinto saattoi olla niukassa apollon toukilla ja aikuisilla perhosilla. Mettä tarjoavia kasveja ei todennäköisesti ollut paljoa tarjolla apolloperhosen lentoaikaan heinäkuussa, Mussaari kertoo.

Kuivuuden on tutkittu vaikuttaneen muun muassa Ahvenanmaalla vuosittain seurattavan täpläverkkoperhosen kantaan. Vaikka täpläverkkoperhosen kanta toipui nopeasti kuivuudesta, kuivuudella on todettu mahdollisesti olevan pidempiaikaisia negatiivisia vaikutuksia perhosiin.

– Niityt ja kedot ovat luonnostaan harvalukuisia karuilla saarilla. Ulkosaariston luotojen kasvillisuus muuttuu hiljalleen ilmastonmuutoksen, rehevöittävän ja happamoitavan laskeuman sekä meren rehevöittävän vaikutuksen vuoksi. Moni tekijä ja etenkin kerrannaisvaikutukset ovat edelleen hämärän peitossa. Elinympäristöjen hoito onkin erityisen tärkeää, koska siten pystymme torjumaan näitä vaikutuksia. Tavoitteena on hyväkuntoisten luontotyyppien eheä verkosto, joka auttaa lajistoa siirtymään uusille alueille kuumuuden tai kuivuuden tieltä, sanoo Maija Mussaari.

Kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut apolloperhosen kannan merkittävä taantuminen ja taantumisen syiden löytäminen korostavat pitkäaikaisten tutkimusten tärkeyttä.

– Toukat esiintyvät vain parisen kuukautta alkukesästä eli aikaa on vähän ja tutkittavaa paljon. On hienoa, että meillä on käytössämme aiempien tutkimusten tulokset, jotta voimme osoittaa muutoksen perhosen kannassa. Mahtavaa olisi toki, jos meillä olisi käytössä eheä aikasarja useammalta vuodelta, jolloin taantuminen olisi voitu havaita jo aiemmin ja voisimme tutkia mikä on muuttunut apollon elinympäristön olosuhteissa, Kukkonen miettii.

– Tulevaisuuden kannalta on tärkeää jatkaa tutkimuksia ja toistaa kartoituksia, jotta voisimme varmistua, onko perhoskannan taantuminen tilapäistä vai pidempikestoista, sanoo Brommer.

– Tutkimuksen tulokset otettiin heti käyttöön ja elinympäristöjen kunnostustyöt on aloitettu apolloesiintymien lähisaarilla. Lisäksi vapaaehtoiset ja Metsähallitus jatkavat saarien kartoittamista lähivuosina. Paljon on tehty ja lisää tehdään eri projektien muodossa apollon hyväksi, kertoo Mussaari.

Kukkosen tavoitteena on myös jatkaa tutkimuksia apolloperhosesta väitöskirjaksi asti.

– Toivon pystyväni dokumentoimaan kunnostustöiden tuloksia ja niiden mahdollisia positiivisia vaikutuksia apolloperhosen kantaan Saaristomerellä. Lisäksi pyrin selvittämään Paraisilla apolloperhoselle tärkeitä elinympäristön tekijöitä, joita voitaisiin hyödyntää käytännön suojelutöissä. Aion myös tarkastella kunnostustöiden sosiaalisia merkityksiä paikallisiin sidosryhmiin, Kukkonen kertoo.

Tutkimus on tehty osana EU:n rahoittamaa Rannikko LIFE hanketta. Tutkimusta on rahoittanut myös Societas pro Fauna et Flora Fennica. Väitöskirjatutkimusta rahoittavat Societas pro Fauna et Flora Fennica, Suomen Luonnonsuojelun Säätiö, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto ja Turun yliopisto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kela kertoo valtuuttamisesta monella kielellä

Jos asiakas ei pysty itse hoitamaan Kela-asioitaan, hän voi valtuuttaa tehtävään toisen henkilön. Kelan uusi ohje kertoo monella eri kielellä, mitä valtuuttaminen tarkoittaa ja miten se tehdään.

Fitness tähti Sonja Aielloon iski Tempur-ikävä matkalla jo kahden yön jälkeen – syyt on suuremmat kuin pelkkä koti-ikävä

Tempur-vuode on Sonja Aiellon uuden kodin sydän.

Se mitä matkoilla kaipaa eniten, kertoo mikä on elämässä tärkeää. Kun fitness-urheilija ja valmentaja Sonja Aiello panosti nukkumisergonomiaan, sängystä tuli kodin sydän, jota hän kaipaa matkoilla eniten. Loogista myös siksi, että kotona vietetystä ajasta suurin osa ollaan sängyssä – mutta minkälaisessa?

Poliitikot museoharjoittelussa Luostarinmäen museokorttelissa

Suomen museoliiton koordinoiman valtakunnallista Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikkoa vietetään 22.–26. elokuuta. Turun museokeskuksen museoharjoitteluun on tänä vuonna ilmoittautunut runsaslukuinen määrä poliitikkoja, jotka pääsevät tällä kertaa tutustumaan Luostarinmäen museokorttelissa tehtävään museotyöhön.

Venetsialaisten ilotulitteista ei tarvitse ilmoittaa viranomaisille

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella (pl. taajama-alueet) ei tarvitse tehdä ilotulitusilmoitusta käytettäessä yleisesti myyntiin hyväksyttyjä ilotulitteita yksityistilaisuuksissa Venetsialaisten aikana.

Raisiossa ja Ruskolla annetaan syyskuussa koronarokotuksia kaikille 60–69 -vuotiaille

Raision kaupunki tarjoaa raisiolaisille ja ruskolaisille neljänsiä rokoteannoksia portaittain. Rokotukset alkavat henkilöistä, joilla on suurin lääketieteellinen riski vakavalle koronataudille. Ajan koronarokotukselle voivat nyt varata 60–69-vuotiaat ja sitä vanhemmat sekä 18–69-vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt.

Posankka Race laskee Aurajokeen 4 000 pikkuposankkaa Turun päivänä

Turun oma kaupunkieläin Posankka ja ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) järjestävät Aurajoessa Turun päivänä 18.9. vauhdikkaan varainkeruutapahtuman, Posankka Racen. Osallistua voi adoptoimalla itselleen numeroidun kylpyposankan, jonka urheilusuoristusta pääsee myös seuraamaan tapahtumassa. Tempauksella halutaan kiinnittää kaupunkilaisten huomio vesistöjen roskaantumiseen ja kerätä varoja PSS ry:n työn tukemiseen.

Suomalaisten kansantaudeille altistavat riskitekijät ovat vähentyneet, mutta lihavuus lisääntyy yhä

Suomalaisten riskitekijät useille kansantaudeille ovat vähentyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Lihavuus kuitenkin lisääntyy yhä, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tiedot selviävät THL:n tutkimuksesta, jossa arvioitiin, miten aikuisväestön riskitekijät kansantaudeille kehittyvät vuoteen 2040 mennessä.

Puinnit hyvässä alussa, toiveissa keskimääräinen sato

Jos syksy on sateinen, viljan määrä ja laatu heikkenevät ja kustannukset kasvavat sadon kuivauksesta.

Puinnit ovat alkaneet Etelä-Suomessa, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Eniten on puitu kauraa, ohraa ja ruista. Erikoiskasveista on alkanut myös kuminan puinti. Syysviljoista rukiin ja syysvehnän sato-odotukset ovat kohtalaisen hyvät. Pohjanmaalla odotetaan hyvää satoa syysvehnästä. Kevätviljojen sato-odotukset ovat kohtalaisen hyvät koko maassa.

BioCity Symposium tuo Turkuun immunologian huiput

BioCity Symposiumin teema, immunologia, on herättänyt suurta mielenkiintoa. Symposiumiin, joka järjestetään 25.–26. elokuuta, on ilmoittautunut yli 400 osanottajaa. Tapahtuman pääpuhuja on vuonna 2019 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut Sir Peter Ratcliffe .

Itämerta juhlitaan Turussa kolmatta kertaa

John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien, tempausten ja koulutuksen merkeissä. Vuonna 2022 Itämeripäivää vietetään 25. elokuuta muun muassa Forum Marinumilla, Kirjastosillalla, pääkirjastolla ja Biologisen museon pihalla. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta.

Turku kukkii ennätyksellisen runsaasti

Kaupungin joutomaita on muutettu maisemapelloiksi yhteensä 22 hehtaarin edestä. Maisemakukkaseosta kylvettiin kesäkuussa 37 pellolle ympäri Turkua. Ruissalossa kasvaa perinteisesti auringonkukkaa.

Nielurisakudoksen bakteereilla saattaa olla yhteys allergioihin

Nielu- ja kitarisa soveltuvat hyvin in vivo -malleiksi, kun halutaan tutkia imukudoksen viruksia, bakteereja ja niiden vaikutuksia immuunivasteisiin. Lääketieteen lisensiaatti Lotta Ivaskan väitöstutkimus avaa risakudoksen merkitystä uudella tavalla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä yhteydessä kehon immuunijärjestelmään.

Poliisi valvoo metsästyksen aloittamista viikonloppuna

Poliisi suorittaa tehostettua erävalvontaa vesilintujen- ja karhunmetsästyksen aloitusviikonloppuna yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa koko maassa.

Hirvensalon sähkönjakeluhäiriö päättynyt

Turku Energian sähkönjakeluhäiriö Hirvensalossa on päättynyt. Turku Energia selvittää vian syytä.

Hirvensalossa sähkönjakelussa häiriöitä

Turku Energian sähköverkon vika on aiheuttanut sähkönjakelun keskeytyksen osissa alueita Väli-Hirvensalo, Keski-Hirvensalo, Satava–Kakskerta. Vian arvioitu korjausaika ei ole tiedossa.

Raision kirjaston syksyn lukupiireissä luetaan novelleja ja neulotaan

Raision kaupunginkirjastossa alkaa novelleihin keskittyvä lukupiiri syksyllä. Sivustamon Novellikoukku kokoontuu ensimmäisen kerran torstaina 25. elokuuta kello 17.30 kirjaston lehtiosaston työpajatilassa.

Paavo Nurmi Marathon vaikuttaa liikenteeseen perjantaina ja lauantaina

Paavo Nurmi Marathon aiheuttaa poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä perjantaina 19. elokuuta kello 06 alkaen. Tapahtuman keskusalue sijaitsee Itäisellä Rantakadulla, välillä Auransilta–Myllysilta. Kyseinen alue suljetaan yleiseltä liikenteeltä jo kello 6 perjantaiaamuna ja avataan takaisin liikenteelle lauantaina kello 23. Reiteillä toimivat lauantaina liikenteenohjaajat ja poliisi on mukana turvaamassa tapahtuman kulkua. Liikenteelle tulee hetkittäisiä pysäytyksiä reitin varrella. Paikalle odotetaan myös runsaasti yleisöä, joten paikalle saapuvia kehotetaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja tai saapumaan jalan tai polkupyörällä. Autoilijoita kehotetaan varovaisuuteen keskustan alueella.

Suomalaisten sotabotanistien Itä-Karjalassa ottamia värivalokuvia virtuaalinäyttelyssä

Väridiakuva Soutjärven kylästä elokuussa 1943.

Jatkosodan aikana opetusministeriö perusti Valtion tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan edistämään miehitetyn Itä-Karjalan tieteellistä tutkimusta. Turun yliopiston kasvimuseon arkistoista on löytynyt näiden tutkimusten yhteydessä otettuja autenttisia väridiakuvia. Osa kuvista on digitoitu ja julkaistu kasvimuseon virtuaalinäyttelyssä. Myöhemmin museon on tarkoitus digitoida ja julkaista koko kokoelma.

Kaupunki

Urheilu

Seitsemän turkulaista salibandyn alle 19-vuotiaiden MM-kisoihin

Cira Virta (oik.).

Puolassa elokuun viimeisenä päivänä alkaviin salibandyn alle 19-vuotiaiden MM-kisoihin valittu joukkue on kovin turkulainen. TPS:n ja FBC Loiston pelaajia on 20 pelaajan joukossa peräti seitsemän. TPS:stä mukana ovat Henrika Maikola , Emilia ja Olivia Pietilä , Cira Virta sekä Veera Kuosmanen . FBC Loistosta kisoihin lähtevät Pipsa Eko ja Eerika Koski . Suomi puolustaa syksyllä 2021 voittamaansa MM-kultaa.

Tutolaista tillilihaa Hööpin tapaan

Hermanni Vidman saapui Tuton penkin taakse kesken viime kauden. Alkavalle kaudelle Vidman on saanut joukkueeseen itselleen sopivampia pelaajatyyppejä.

Hermanni Vidman haluaa tuoda jäälle Tutoon sitoutuneen joukkueen

Otteluanalyysi: Loppuhetkien miesylivoima ei tuonut voittoa Interille

Petteri Forsell oli lauantaina pelipäällä.

Inter ja VPS tarjosivat helteisellä Kupittaalla monivivahteisen näytelmän, jossa oli aineksia monenlaiseen draamaan. Tapahtumiin nähden lopputulos oli kummallekin keskikastin joukkueelle kuin torjuntavoitto, joka jätti hiukan myös hampaankoloon.

Onko 17. elokuuta varsinaissuomalaisten superpäivä?

Wilma Murto lähtee herkullisista lähtökohdista Müncheniin.

Milloin varsinaissuomalainen yleisurheilija on viimeksi voittanut ulkoratojen EM-kisoissa mitalin?

Otteluanalyysi: Hämäläinen päästi TPS:n piinasta

Kasper Hämäläinen iski TPS:n voittomaalin.

Melko hikinen voitto mutta voitto yhtä kaikki. TPS kukisti Mikkelin Palloilijat 1-0 jalkapalloilun Ykkösessä ja jatkaa sarjan kärjessä. TPS:n pelastaja oli Kasper Hämäläinen , jonka vaihtomies Daniel Rantanen vapautti keskelle. Hämäläinen tinttasi pallon tarkasti maaliin rangaistualueen rajan tuntumasta.

Latvian mestari HK Zemgale pelaa ensi kaudella Mestistä

Jääkiekon Latvian hallitseva mestari HK Zemgale pelaa alkavalla kaudella Mestistä. Mestis käy keskusteluja myös muiden ulkomaisten seurojen kanssa mahdollisesta sarjaan osallistumisesta tulevina kausina.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.