Jaa ettäkö kesäheilan kanssa Tautinen Turku -kierrokselle? No kyllä, jos heila on kiinnostunut historiasta, eikä kavahda sanoja rutto, spitaali, kolera tai kuppa. Ja kävelee mielellään pari tuntia kestävän ja pari kilometriä pitkän kierroksen – joka kuitenkin käsittää ajanjakson ”ammoisista ajoista” tähän päivään.

Visit Turun järjestämälle kierrokselle lähdetään Vähätorilta, siirtämällä ajatukset 1390-luvulle Pyhän Hengen Hospitaaliin viereisen Casagranden talon tontille. Tautinen Turku tulee tutuksi rakennusten ja kertomusten kautta Vähätorilta jokirantaa pitkin, Sairashuoneenkadulle vaeltaen. Kesäaurinkoa hehkuvassa kaupungissa pitää vähän pinnistellä saadakseen mielikuvan koleran tai spitaalin runtelemasta kaupungista ja sen ihmisistä, joille puoskarit ja kotikonstit olivat perinteinen apu joka vaivaan.

Kun ei tiedetty hygieniasta, eikä ollut lääkitystä, täyttivät aika ajoin leviävät taudit kaupungin ulkopuolelle sijoitetut hautausmaat milloin rutto-, milloin koleravainajilla. Lääkärikoulutus laajeni 1900-luvun alussa ja vasta kehittyvä lääketiede auttoi ymmärtämään muitakin keinoja kuin pako ja eristys. Taudit eivät ehkä olleetkaan taivaasta tullut rangaistus ja synnin palkka tai paholaisen juoni, johon auttoi vain rukous.

1300-luvulla raivosi musta surma, johon menehtyi puolet Euroopan väestöstä. Suomi säästyi, sen sijaan ruttoepidemia seilasi 1600-luvulla kauppakaupunki Turkuun Tukholmasta. 1700-luvun riesana oli isorokko. 1800-luvulla taisteltiin koleraa vastaan ja 1920-30 luvuilla kansantautina oli tuberkuloosi.

Nykyiseen kaupungintalon puistikkoon perustettiin 1300-luvulla Pyhän Yrjänän leprahospitaali. Spitaali kauhistutti ja sairaat haluttiin kokonaan pois silmistä. Lopulta heidän paikkansa oli Seilin saari.

Vuonna 1700 rakennettu Qwenselin talo säästyi Turun palossa. Ssiitä juontuu korttelin onnekas nimikin, Fortuna.

Apteekkimuseo on tuttu, mutta entä talossa 1789–1815 asuneen kirurgian ja lapsenpäästöopin professori Josef Gustav Pippingin panos terveydenhuoltomme kehittämisessä?

Tukholmaan avattiin lasaretti vuonna 1754. Turku, ja samalla koko Suomi, sai ensimmäisen lasarettinsa heti sen jälkeen. Eskelinkadulta lasaretti siirtyi Sairashuoneenkadulle ja näin oli TYKS:in tarina alkanut.

Kiinamyllynkatukin tähän liittyy. Turussa myös annettiin Ruotsin ensimmäinen rokotus. Miten se tehtiin ja kuka rokotettiin? Rokottajana oli lasaretin ensimmäinen lääkäri, Johan Haartman.

Turussa on eletty tautisia aikoja. Mutta on tauteja ja ”tauteja”. Missä korruptiota esiintyykään, Turun taudiksi se vieläkin nimetään.

Kyseenalainen kunnia, mutta olisiko laantumaan päin sekin epidemia?

Merja Marjamäki