Puutiaisten ihmisten terveydelle aiheuttamat uhat jaksavat huolestuttaa, varsinkin kun Turun seudulla ja Lounais-Suomessa on Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärven mukaan punkkeja varsin runsaasti. Tämä on hänen mukaansa ollut odotettavissa, sillä puutiaisten kannat ovat vahvistuneet viimeisten vuosien aikana.

– Ihmisistä saattaa tuntua tällä hetkellä siltä, että tilanne on räjähtänyt käsiin, sillä kevät oli kylmä aika pitkään. Puutiaisten aktiivisuus alkoi kevään päättyessä hujauksessa. Kyllä puutiaisia on paljon liikkeellä, ihmisiltä tulee havaintoja eri puolilta, sanoo Sääksjärvi.

Paljon puhuttu ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuoma ilmaston lämpeneminen ovat Sääksjärven mukaan puutiaisille hyvä asia. Ilmaston lämpenemisen seurauksena puutiaisten elinkierto nopeutuu.

– Se heijastuu viime kädessä levinneisyysalueisiin, eli toisin sanoen puutiaisten kannat vahvistuvat pohjoisempana. Ilmaston muuttuessa puutiaisilla menee paremmin.

Erilaiset uhkakuvat puutiaisten osalta ovat nousseet esiin uutisoinnissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. On ollut paljon puhetta muun muassa uusista, entistä viheliäisemmistä puutiaislajeista. Toisaalta puutiaisten levittämät nykyisin tunnistetut taudit voivat olla vain niin kutsuttu jäävuoren huippu.

– Ymmärryksemme siitä mitä patogeenejä ne pystyvät kantamaan kasvaa koko ajan. Tietämyksen kasvaessa voi löytyä yhä uusia ”pöpöjä”.

Suomessa punkkien, eli Ixodes-suvun, lajeista on tavattu ihmiselle vaaralliset puutiainen ja taiga-puutiainen eli siperianpuutiainen.

– Näiden kahden puutiaisen kannat ovat Suomessa suuria ja ne ovat meidän kannaltamme ne riskialttiimmat lajit. Ne käyttävät isäntäeläimenään ihmistä ja ottavat hanakasti ihmiseen kiinni. Kyseiset puutiaiset levittävät borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta, jänisruttoa ja joitakin muita tauteja. Molemmissa patogeenivaikutelma on suurin piirtein samanlainen, kertaa Sääksjärvi.

Kurt Hedborg