KirjailijaJenna Kostetin vuonna 2015 ilmestynyt Marrasyöt käynnistyy Nauvon jatulintarhasta löytyneestä ruumiista. Vuonna 2020 ilmestynyt Linnunluisia sijoittuu ulkosaaristoon ja se myös palkittiin Fandonia-palkinnolla, joka annetaan saaristoaiheiselle kirjalle.

Saaristomaisemiin sijoittuvista kirjoista huolimatta periturkulainen Kostet ei ole koskaan viettänyt aikaansa saaristossa, vaikka onkin aina tiedostanut sen läheisyyden ja tärkeyden itselleen.

– En ole asunut saaristossa enkä edes mökkeillyt. Mutta koen, että saaristo leimaa turkulaisuutta. Olen aina ajatellut, että jos muuttaisin jonnekin, sen pitäisi olla jotenkin reunalla, Kostet kuvailee.

Saaristo on lipunut Kostetin romaanien miljööksi luonnollisesti. Saaristo ja meri kuuluvat erottamattomasti yhteen. Meri on ollut Kostetille tärkeä elementti.

– Luonto on minulle tärkeä paikka. Luonto ja ennen kaikkea meri on vahvasti läsnä saaristossa. Luonto edustaa minulle kirjoissani usein arvaamatonta ja kesytöntä. Minulle meri ei ole tyyni vaan aika usein myrskyävä, mutta se voi olla myös meditatiivinen. Meressä on myyttisyyttä. Se on monissa kirjoissani kuin oma hahmonsa, Kostet sanoo.

Kostetin kiinnostus luontoon ja suomalaisiin myytteihin kumpuaa osin hänen taustastaan. Hän on opiskellut Turun yliopistossa sekä folkloristiikkaa että kansantiedettä.

– Minua kiinnostaa muun muassa suomalainen luontosuhde ja se, millaiset suomalaiset uskomukset ovat. Liukuma siitä kirjoittamaan esimerkiksi spekulatiivista fiktiota on ollut itselleni vaivaton.

Esikoisromaaninsa vuonna 2014 julkaissut Kostet on ollut tuottelias ja monipuolinen kirjailija, joka ei ole vajaan kymmenen vuoden aikana lukittautunut yhteen genreen. Kostetin viimeisin romaani, viime syksynä ilmestynyt Margaretan synti, on 1600-luvun Turkuun sijoittuva historiallinen romaani. Myös Kostetin seuraava romaani sijoittuu 1600-luvulle.

Vaikka Kostet on työskennellyt pitkään Turun linnassa, historiallisen romaanin kirjoittamiseen hänellä oli kynnys, jonka ylittämiseen meni pitkään.

– Töideni lisäksi olen historiantutkijan tytär. Tietyllä tavalla oli paineita tarttua historialliseen romaaniin, koska ymmärsin, että se on genre, jossa voi mennä hirveän paljon asioita pieleen. Vaikka kysymys on fiktiosta, haluan olla tarkka ja kirjoittaa asioista, jotka ovat tapahtuneet tai voineet tapahtua. Vaihtoehtoinen historia on genre, johon en ainakaan toistaiseksi ole siirtynyt, Kostet toteaa.

Margaretin syntiä ja valmisteilla olevaa romaania tehdessä Kostetilla on ollut esilukijana Veli Pekka Toropainen.

– Olen koittanut hänen avullaan varmistaa selustani. Faktojen lisäksi olen pyrkinyt siihen, että kirjoissani tavoitan aikakauden mentaliteetin. Siihen oma osaamiseni ei olisi riittänyt, joten on ollut tärkeää, että olen saanut todellisen aikakauden asiantuntijan apua.

Ilkka Lappi