Valtioneuvos ja senaattori J. R. Danielson-Kalmari (1853–1933) tunnetaan parhaiten suomalaisen historiantutkimuksen ansiokkaana uranuurtajana. Hän oli luomassa Suomeen täysin uutta historian tutkimusperinnettä sekä -sukupolvea. Tiedemiehenä Danielson-Kalmari uskoi kansallisuusaatteen, vapauden ja ihmisyyden ihanteiden voittokulkuun. Valtiomiehenä hän toimi käytännössä näiden ihanteiden puolesta. Danielson-Kalmari puolusti tarmokkaasti myös Suomen autonomiaa venäläistämispyrkimyksiä vastaan historiallisin argumentein jopa pahimpina sortovuosina.

Valtiollisilta mielipiteiltään hänet tunnettiin vanhasuomalaisena. Hänen aatemaailmansa ja historiallinen ajattelunsa loivat pohjan myös J. K. Paasikiven poliittisille aatteille. Suomen sisällissota muutti kuitenkin Danielson-Kalmarin poliittista arvomaailmaa ja hän lipui kohti poliittista oikeaa laitaa ja sympatisoi jopa Lapuan liikettä.

Elämänsä ehtoopuolella Danielson-Kalmarista tuli tieteessä ja yhteiskunnallisissa asioissa arvostettu kokenut asiantuntija. Turun vasta perustettu yliopisto saikin kokeneen tiedemiehen riveihinsä, kun Danielson-Kalmari nimitettiin yliopiston ensimmäiseksi kansleriksi vuonna 1921. Yliopiston kansleri on korkea tehtävänimike, jonka tehtävänä on edistää tieteitä ja valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Yliopiston kansleri on koko yliopiston ylin viranomainen. Hänet vihittiin Turun yliopistossa myös filosofian kunniatohtoriksi vuonna 1927.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Danielson-Kalmari jäi sivuun aktiivipolitiikasta, mutta hän otti edelleen aktiivisesti kantaa asioihin. Vuoden 1918 valtiomuotokiistan aikana hän kannatti monarkiaa ja oli saksalaismielinen. Ahvenanmaan kiistan aikana vuonna 1920 hän laati historiallisen tutkimuksen, jolla todisti saariryhmän kuuluvan Suomelle. Danielson-Kalmarin mielipiteitä arvostettiin, mutta häntä myös arvosteltiin konservatiivina. Viimeisinä elinvuosinaan hän halusi kirjoittaa Suomen historiikin 1700-luvulta lähtien. Hän sai valmiiksi kaksi teossarjaa, mutta sitten aika loppui kesken. Teokset saivat ylistävän vastaanoton suomenkielisiltä historiantutkijoilta. Ne sinetöivät hänen maineensa kansallisena tietäjävanhuksena. Danielson-Kalmarilla oli myös erittäin merkittävä vaikutus suomalaisen poliittisen konservatismin muotoutumiseen. Hän toi muun muassa Snellmanin aatteita modernin ajan demokraattiseen järjestelmään.

Heikki Möttönen