Alonzo Sundman (1895–1960) oli yksi pisimpään Suomen puolustusvoimissa palvelleista jääkäriupseereista. Hän oli lisäksi yksi niistä vain kuudesta jääkäristä, jotka ylenivät urallaan kenraaliksi asti. Huomionarvoista on myös se, että hän nousi Puolustusvoimien eturiviin Ahvenanmaan maakunnasta.

Hän toimi rauhan ajan joukko-osastopalvelun sekä sota-ajan rintamakomentajatehtävien lisäksi sotilasasiamiehenä sekä Helsingin sotilasläänin komentajana ja yleisesikunnan päällikkönä.

Sundman sai valkolakin kotikaupungissaan Maarianhaminassa vuonna 1912. Matemaattisesti lahjakas nuori mies jatkoi siitä suoraan Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan fyysismatemaattiselle osastolle.

Hän liittyi Helsingissä Lounais-Suomen ruotsinkielisille opiskelijoille suunnatun Åbo Nation -osakunnan toimintaan. Hänen opintonsa kuitenkin keskeytyivät isänmaallisesta syystä helmikuussa 1915. Sundman nimittäin suunnisti useiden ikätoveriensa tapaan vapaaehtoiseen sotilaskoulutukseen Saksan Lockstedtiin. Suomalaisten jääkäreiden huima tarina sai näin alkunsa.

Sundman sai sotilaan peruskoulutuksen legendaarisessa Jääkäripataljoona 27:ssä ja suoritti käytännön harjoittelun 1. maailmansodassa rintamalla. Hän taisteli saksalaisjoukoissa itärintamalla Venäjää vastaan nykyisen Latvian eri alueilla. Päämäärätietoinen Sundman kävi Sotakoulun A-kurssin Libaun, eli nykyisessä Liepajan, kaupungissa vuonna 1917.

Alkuvuodesta 1918 Sundman oli muiden koulutuksen läpäisseiden jääkäreiden tapaan valmis astumaan juuri itsenäistyneen isänmaan palvelukseen. Kapteeni Sundman astui Suomen kamaralle jääkäreiden pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Hänet määrättiin ensin ottamaan komentoonsa Ahvenanmaan joukot.

Pätevää ja lupaavaa sotilasjohtajaa tarvittiin kuitenkin nopeasti myös mantereen puolella ja hän sai komentoonsa yhden Jääkäripataljoonan komppanioista. Sundman osallistui Sisällissodan taisteluihin valkoisen joukoissa Tampereella sekä Karjalan kannaksella.

Maailmansotien välissä Sundman teki nousujohteisen sotilasuran toimien komentajana ympäri Suomea. Hän suoritti Sotakorkeakoulun komentajakurssin vuonna 1928. Vuonna 1937 Sundman sai mielenkiintoisen pestin, kun hän lähti Suomen valtion sotilasasiamieheksi Saksaan, Italiaan sekä Unkariin. Hän palasi kotimaahansa välirauhan aikana ja otti haltuunsa 2. jääkäriprikaatin, jonka komentajana hän osallistui taisteluihin eri puolilla Karjalaa. Sundman haavoittui elokuussa 1941 Ägläjärvellä. Hän kuitenkin toipui ja osallistui taisteluihin vielä divisioonan komentajana Syvärillä sekä Karjalankannaksella.

Sundmanista leivottiin sotien jälkeen Helsingin sotilasläänin komentaja sekä myöhemmin Puolustusvoimien Pääesikunnan Yleisesikunnan päällikkö.

Hän toimi viimeiset vuotensa 1950-luvun lopulla Teollisuuden Polttoöljyn toimitusjohtajana. Sundmanilla oli uransa aikana erikoisiakin luottamustehtäviä, kuten Korkeimman oikeuden sotilasasiantuntijajäsenyys vuosina 1947–49.

Heikki Möttönen