Partioparaati järjestetään kahden vuoden tauon jälkeen sunnuntaina 15. toukokuuta kello 14 alkaen. Tapahtumaan odotetaan noin 4 000 partiolaista. Paraatijuhlassa kiitetään ansiomerkein nuoria partiolaisia siitä, miten he ovat partioaatetta toteuttaneet ja mahdollistaneet lippukunnissa lapsille ja nuorille laadukkaan harrastuksen.

Turun ydinkeskustan liikennejärjestelyjen vuoksi paraatireitti on sama kuin edellisen kerran järjestetyssä tapahtumassa, vuonna 2019: Tuomiokirkontori–Brahenpuisto kiertäen–Vanha Suurtori (päästä päähän)–Itäinen Rantakatu–Kirjastosilta–Läntinen Rantakatu–Teatterisilta.

Kaikille avoin juhlatilaisuus Turun tuomiokirkolla alkaa kello 14. Juhlapuheen pitää Partiotyttöjen Maailmanliiton (WAGGGS) puheenjohtaja Heidi Jokinen. Kenttähartauden pitää Kaarinan seurakunnan seppo Johanna Käppi. Marssinkomentajana toimii piirihallituksen jäsen Essi Virtanen Kyrön Kiurut ja Kokot -lippukunnasta.

– Partioparaatia ei voitu koronatilanteen vuoksi järjestää kahteen vuoteen, joten on hienoa päästä kokoontumaan jälleen yhteen. Partioparaati korostaa partiolaisten yhteenkuuluvuutta sekä ystävyyttä ja erityisesti nuorimmille on elämys nähdä, miten suuresta liikkeestä partiossa onkaan kysymys, kertoo Virtanen.

Tuomiokirkon portailla luovutetaan harrastuksessaan ansioituneille nuorille partiojohtajille Mannerheim-soljet. Paraatin yhteydessä luovutetaan myös muita merkittäviä ansiomerkkejä.

Juhlatilaisuuden päätyttyä partiolaiset marssivat paraatireitin lippukunnittain. Paraati aiheuttaa hetkittäisiä muutoksia Turun ydinkeskustan liikennejärjestelyihin. Ohimarssipaikka sijaitsee Läntisellä Rantakadulla noin kymmenen metriä Kristiinankadun risteyksen jälkeen.

Aurajokirantaa myötäilevä reitti on paikoitellen kapea, joten katsojien kannattaa tarkastaa reitti etukäteen. Hyvin tilaa paraatin seuraamiselle on Vanhalla Suurtorilla ja Porthaninpuistossa sekä paraatireitin vastarannalla, esimerkiksi Vähätorilla ja Runeberginpuiston kohdalla. Reitin loppupäähän myös Läntiselle Rantakadulle, Auransillasta alajuoksulle päin, on hyvä sijoittua. Katsojien ei suositella vaihtavan katselupaikkaa paraatireittiä pitkin, vaan paraatin seuraaminen on suositeltavaa yhdestä paikasta.

Koronavuodet toivat partioparaatin järjestämiseen poikkeuksellisen tauon. Edellisen kerran suuret kokoontumiset kaupungin keskustassa olivat tauolla sotavuosina, jolloin juhlallisuudet sisälsivät kunniakäynnit Sankariristillä ja sankarihaudoilla. Tätä perinnettä jatketaan edelleen kun paraatimarssin jälkeen Mannerheim-soljen saaneet ansioituneet nuoret partiojohtajat suorittavat kunniakäynnin sankarihaudoille ja laskevat havuseppeleen Sankariristin juurelle.

Ensimmäisen kerran nykymuotoinen paraati järjestettiin vuonna 1927, siitä lähtien paraati on kokoontunut Tuomiokirkon eteen. Erilaisia paraateja on järjestetty niin kauan kuin on harrastettu partiotakin. Liikkeen alkuvuosina jopa retkille liikuttiin kaupungin halki reippaasti marssien.

– Tällä kertaa tapahtumaan osallistuu poikkeuksellisen paljon partiolaisia, jotka eivät ole vielä päässeet kokemaan paraatin ainutlaatuista tunnelmaa. Pyrimme järjestämään heille ja kaikille osallistujille hienon kokemuksen. Järjestelyissä on mukana lähes 200 kokenutta vapaaehtoista, joten järjestelyt sujuvat varmasti pienestä tauosta huolimatta, kertoo Virtanen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)