Maatilojen kustannuskriisi, huoltovarmuuden tärkeyden korostuminen ja maatilatuotantopanosten pula pohdituttavat maatilayrittäjiä. Kalenterin mukaan kevätkylvöt olisi pitänyt jo monilla alueilla tehdä, mutta talviset ilmat ovat viivästyttäneet niitä.

Satovakuutus jakaa mielipiteitä. Osa viljelijöistä haluaa vakuuttaa satonsa erilaisten sääriskien varalle, osa taas pitää sitä tarpeettomana. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet ja joistakin tuotteista saattaa olla jo pulaa. Sadon menetys esimerkiksi kovien sateiden vuoksi voi kirpaista aiempia vuosia pahemmin.

– Tämän hetkisessä tilanteessa minusta jokaisen viljelijän kannattaa miettiä omalta kohdaltaan sitä, vakuuttaako sadon vai ei. On hyvä käydä läpi se riski, että jos sato jää saamatta, mihin se vaikuttaa omalla tilalla, pohtii LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä.

– Nyt tänä vuonna kylmien ilmojen vuoksi kevään kylvöt tulevat viivästymään, minkä vuoksi satovakuutuksen ehtii useimmissa tapauksissa vielä halutessaan ottaa. Toistaiseksi kysyntä ei ole kasvanut aiemmista vuosista, maatilavakuutuksen kehityspäällikkö Jaana Sohlman LähiTapiolasta sanoo.

Satovakuutuksen voi ottaa pellolleen niin kauan, kun kylvötöitä ei ole vielä aloitettu. Satovakuutus korvaa katetuoton menetyksen, jos sato tuhoutuu täysin esimerkiksi raekuuron tai kovan sateen johdosta.

– Nimettyjen sääilmiöiden varalta voi vakuuttaa tietyt kasvit ja määrittää kiinteän, hehtaarikorvauksen, joka maksetaan korvattavan sääilmiön aiheuttaessa sadon menetyksen, Sohlman kertoo.

Osa maatalousasiantuntijoista pelkää, että maataloustukien jakaminen perinteisesti pinta-alaperusteisesti passivoi maataloustuotantoa, koska iso osa tuista voi valua passiivisille maanomistajille, jotka vuokraavat omistamansa pellot pois. Myyrän mukaan huoltovarmuuden näkökulmasta olisikin toivottavaa, että Suomessa tuotettaisiin pelloilla viljaa niiden kasvupotentiaalin mukaan, eikä siirryttäisi näennäisviljelyyn laajassa mittakaavassa.

– Näemme satovakuutuksella olevan tässä tilanteessa entistä tärkeämmän merkityksen. Osaltaan se voi jopa auttaa rohkeidenkin kuluttajien tarpeisiin suuntautuvien viljelysuunnitelmien teossa, jotka ovat nykyisessä maailmantilanteessa hyvin arvokkaita huoltovarmuutemme vuoksi, Myyrä toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)