Henkilöautojen lukumäärä kasvaa Suomessa yli kolme kertaa nopeammin kuin ihmisten määrä. Korona-aikana automäärän kasvuvauhti on kiihtynyt huomattavasti. Korona-aikana tahti on nopeutunut eritoten Helsingissä, pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Tahti, jolla henkilö- ja pakettiautojen lukumäärä Helsingissä kasvaa, on kiihtynyt kahden vuoden aikana 164 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla on nykyään liikennekäytössä henkilö- ja pakettiautoja yhteensä 14 257 enemmän kuin ennen korona-aikaa. Uudellamaalla vastaava luku on 21 480 autoa. Lisäys näkyy teillä ja parkkipaikoilla etenkin pääkaupunkiseudulla. Autojen määrä on kasvanut korona-aikana Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa.

Henkilöautojen lukumäärä kasvaa Suomessa yli kolme kertaa nopeammin kuin ihmisten määrä. Korona-aikana tahti on kiihtynyt entisestään.

Autojen lukumäärän kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 saakka. Kuluvan vuoden alussa Suomessa oli liikennekäytössä henkilöautoja 331 377 enemmän kuin vuoden 2010 alussa. Muutos on 12,5 prosenttia. Samassa ajassa Suomen väkiluku on kasvanut 198 172 ihmisellä. Muutos on 3,7 prosenttia. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen ja Liikenne- ja viestintäviraston tilastoista.

Korona-aikana kasvu on kiihtynyt pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja kaikissa suurimmissa kasvukeskuksissa. Koronakriisi alkoi maaliskuussa 2020. Eniten autojen määrä on kasvanut Helsingissä.

– Tahti, jolla henkilö- ja pakettiautojen lukumäärä Helsingissä kasvaa, on kiihtynyt 2 vuoden aikana peräti 164 prosenttia. Yhteensä Helsingissä on liikennekäytössä nyt noin 8360 henkilö- ja pakettiautoa enemmän kuin ennen koronaa, EasyPark Suomen maajohtaja Aleksi Kolehmainen sanoo.

Kasvun nopeutumisen prosentti vertaa vuosia 2018–19 sekä 2020–21. Liikenteessä olevien henkilö- ja pakettiautojen lukumäärä on aiemmin kasvanut Helsingissä vuosittain noin parilla tuhannella.

Uudellemaalle tullut kahdessa vuodessa 21 500 autoa lisää

Pääkaupunkiseudulla on nykyään liikennekäytössä autoja noin 14 200 enemmän kuin ennen korona-aikaa. Tarkka lisäys kuluvan vuoden alun ja vuoden 2020 alun välillä on yhteensä 14 257 henkilöautoa ja pakettiautoa.

– Uudellamaalla ajossa olevien henkilö- ja pakettiautojen lukumäärä on kasvanut korona-aikana noin 21 480 autoa. Lisäys on merkittävä alueella, jossa asuu kolmannes maan väestöstä. Tämä näkyy kyllä teillä ja parkkipaikoilla etenkin pääkaupunkiseudulla, jonne Uudenmaan liikenne paljolti tiivistyy, Kolehmainen kommentoi.

Arkisimmin autojen määrän lisääntyminen näkynee Helsingin kantakaupungissa kadunvarresta pysäköintitilaa etsiskellessä.

– Olemassa oleva pysäköintitila on tärkeää hyödyntää tehokkaasti. Siinä kaupunkeja auttaa pysäköintidata, jota muun muassa pysäköinnin mobiilimaksamisesta kertyy. Datan hyödyntäminen on keskeistä. On mahdollista tietää tarkasti, millä kaduilla ja mihin kellonaikoihin kaivataan keinoja liikenteen ja pysäköinnin ruuhkautumisen lievittämiseksi, Kolehmainen kertoo.

– Jokainen auto on valtaosan ajasta pysäköitynä. Ja jokainen pysäköintipaikan ripeä löytyminen jouhevoittaa kaupunkiliikennettä ja vähentää turhia päästöjä, joita paikan etsiskelystä aiheutuu, Kolehmainen lisää.

Uudellamaalla oli tämän vuoden alussa liikennekäytössä yhteensä 822 048 henkilö- tai pakettiautoa. Pääkaupunkiseudulla lukumäärä oli 512 744. Helsingissä 247 983, Espoossa 133 711 ja Vantaalla 126 270. Espoossa on nyt yhteensä noin 3350 henkilö- tai pakettiautoa enemmän kuin ennen koronaa. Vantaalla lisäystä on tullut noin 2225 autoa.

Samalla kun autojen määrä kasvaa, kasvaa sähköautojen määrä ja osuus autokannasta. Täyssähköautojen määrä Suomessa kasvoi kahden viime vuoden aikana 391 prosenttia. Ladattavissa hybrideissä vastaava nousu oli 219 prosenttia.

– Täysähköautoja tuli Suomen liikenteeseen maaliskuussa 61 prosenttia enemmän kuin helmikuussa. Tammi–maaliskuussa täyssähköautojen ensirekisteröintejä tehtiin 102 prosenttia aktiivisemmin kuin viime vuonna samaan aikaan, Kolehmainen sanoo.

Uudenlaisten autojen yleistyessä niitä koskevat palvelut kehittyvät vauhdilla. Esimerkiksi EasyParkin sovelluksella voi maksaa sekä pysäköintinsä että latauksensa. Suomessa oli kuluvan vuoden alussa 22 921 täyssähköautoa ja 72 363 ladattavaa hybridiä.

Autojen määrän kiihtyvä kasvu on tarpeen huomioida kaupunkisuunnittelussa.

– Tarve kaupunkiliikkumisen sujuvuuden kehittämiselle laajenee väistämättä. Se kannattaa tehdä dataan pohjautuen. Yksi esimerkki ovat parkkihallit, joiden hyödyntäminen kehittää katukuvaa ja helpottaa autoilijoidenkin elämää, Kolehmainen toteaa.

Hyppäys autojen määrässä korona-aikana liittynee useaan koronailmiöön. Korona-aikana on arvostettu yksityisyyttä ja vähennetty joukkoliikenteen käyttämistä. Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen asema on ollut Suomessa selkeästi merkittävin, joten siellä muutos näkyy eniten. Myös kotimaanmatkailun suosion roima kasvu todennäköisesti näkyy automäärän lisääntymisenä. Korona-aikana Suomessa yksi muuttoliikkeen trendi on ollut liike poispäin keskusta-alueilta ja kaupungeista naapurikuntiin, mikä on kasvattanut yksityisautoilun tarvetta. Lisäksi syntyneiden lasten määrä on viime vuosina kasvanut aiemmista vuosista. Perheen laajeneminen usein kasvattaa tarvetta autolle.

Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa on kaikissa korona-aika kasvattanut autojen lukumäärää. Pori on niistä ainoa, jossa kasvu ei kahden vuoden aikana ylittänyt tuhatta autoa.

Tampereella henkilö- ja pakettiautojen lukumäärä kasvoi vuosina 2020 ja 2021 yhteensä 3366 kappaleella. Oulussa määrä kasvoi 3 792 ja Turussa 1 168 autoa. Jyväskylässä 1 681 autoa, Kuopiossa 1 161, Lahdessa 1 443 ja Porissa 359 autoa.

Tiedot ovat Tilastokeskuksen ja Liikenne- ja viestintäviraston tilastoista. Tilastot kattavat kaikki Suomeen rekisteröidyt henkilö- ja pakettiautot omistajasta ja käyttötarkoituksesta riippumatta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)