Saamelaisen elokuvan katselmus, Peter von Bagh ja ultraharvinaisuuksia Turussa vuodesta 1992 asti järjestetty Suomalaisen elokuvan festivaali täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Festivaali myös järjestetään tänä vuonna perinteisellä paikallaan 7.–10. huhtikuuta. Koronaepidemian takia SEF pidettiin vuosina 2020 ja 2021 syyskuussa.

Vuoden 2022 festivaalilla on kolme teemaa: saamelainen elokuva, Peter von Baghin tuotanto ja ultraharvinaiset kotimaiset elokuvat. Lisäksi nähdään kiinnostavia uutuuksia nuorilta tekijöiltä.

Saamelaisten elokuvien kokonaisuus on festivaalin laajin. Alan veteraanilta Paul-Anders Simmalta nähdään kaksi uutta dokumenttia, Olga ja Rakas äitini. Häneltä esitetään myös festivaalisuosikki Let’s Dance! (1992). Videotaiteilija Marja Helanderilta nähdään kooste kokeellisia lyhytelokuvia, johtotähtenä Eatnanvuloš Lottit – Maan sisällä linnut, joka yhdistää kahden balettitanssijan plastista liikettä kuvauksiin saamelaisten maista.

Dokumentaristi Suvi Westiltä esitetään saamelaisten kulttuurista kamppailua kuvaava tuore dokumentti Eatnameamet – Hiljainen taistelumme ja omakohtainen Sparrooabbán (Minä ja pikkusiskoni). Ensimmäistä koltankielistä pitkää näytelmäelokuvaa parhaillaan työstävältä Katja Gauriloffilta nähdään dokumentit Säilöttyjä unelmia, Kuun metsän Kaisa ja Huuto tuuleen.

Saamelaisuutta ja elokuvia käsitellään myös perjantaina pidettävässä seminaarissa, jonka alustaa Turun yliopistossa saamelaisten representaatioita tutkiva Niina Siivikko. Muut keskustelijat ovat festivaalivieraiksi saapuvat ohjaajat Katja Gauriloff ja Marja Helander.

Peter von Baghilta nähdään kaksi dokumenttia, Ukrainan sodan takia surullisen ajankohtaisena näyttäytyvät 1939 (1993) ja Viimeinen kesä 1944 (1992) sekä kooste 1960-luvun lopulla valmistuneita lyhytelokuvia. Lisäksi esitetään Baghin viimeinen elokuva, ilman virallista ensi-iltaa jäänyt Sosialismi (2014).

Sosialismi on terävä, mutta melankolinen katsaus 1900-luvun tärkeimmän ideologian karmeisiinkin vaiheisiin. Sosialismin näytös on Turun ensi-ilta ja siihen on vapaa pääsy. Sarjaan kuuluu myös Risto Jarvan ohjaama Kun taivas putoaa… (1972), jossa Bagh toimi yhtenä käsikirjoittajana. Teemakokonaisuuden elokuvia esittelevät KAVI:n erikoistutkija Antti Alanen ja Aalto-yliopiston dosentti Olaf Möller.

Festivaalin ultraharvinaisuuksia ovat Eino Ritarin neorealistinen maaseutukomedia Kylä (1957), jota luultiin pitkään tuhoutuneeksi, Viljo Lampelan työväestön ja työnantajien välistä kuilua tutkaileva draama Vastaus (1952) ja Harry Mannerin amerikansuomalainen länkkäri Kuparimaa (Copper Country, USA 1961). Viimeksi mainitun esitys on käytännössä Suomen ensi-ilta.

Suomen ensi-iltansa festivaalilla saa myös Jesse Jalosen vanhalla Nokia-kännykällä kuvaama kokeellinen kauhuelokuva Kukaan ei katso sinua silmiin (2022), joka valittiin Rotterdamin elokuvafestivaalille. Jalonen saapuu vieraaksi elokuvansa näytökseen. SEF esittää Turun taideakatemian tuoreita oppilastöitä. Perinteisenä mykkäelokuvana on Konrad Tallrothin Rakkauden kaikkivalta – Amor omnia (1922), jonka säestää Kari Mäkirannan orkesteri.

Traditioksi muodostunut yönäytöskin järjestetään lauantai-iltana. Tällä kertaa teemana ovat rokkielokuvat, ja tarjolla on niin arkistojen harvinaisuuksia kuin yllättäviä uutuuksiakin. Elokuvien nimiä ei kerrota etukäteen.

Lauantaina on tarjolla Bar Ö:ssä oheisohjelmaa: tuoreesta Pahanhautoja-elokuvasta tutun Hanna Bergholmin lyhäreitä ja Kultapalmut-duon piirtoheitinesitys.

Suomalaisen elokuvan festivaalin järjestää Varsinais-Suomen elokuvakeskus yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kanssa.

Festivaaliteattereina toimivat torstaina Kino Diana (Humalistonkatu 3) ja perjantaista sunnuntaihin Logomon Kino-Sali (Junakatu 9). Festivaalin iltaklubi järjestetään Bar Ö:ssä (Linnankatu 7).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)