Pääkirjoitus: Naisten kaupunki
Naiset ovat vahvistaneet asemaansa turkulaisessa päätöksenteossa. Kaupunginvaltuustossa on naisvalta 35–32. Pormestaristossa on kolme naista ja yksi mies. Valtuustokauden puolivälin jälkeen pormestaristossa on vain naisia, jos ja kun Ville Valkonen (kok.) vaihtuu Mirka Muukkoseen (vas.).
Kaupunginhallitusta johtaa pormestari Minna Arve (kok.). Naisilla on kaupunginhallituksessa enemmistö 8–6. Apulaispormestarit johtavat omia substanssilautakuntiaan: Valtonen kaupunkiympäristölautakuntaa, Piia Elo (sd.) kasvatus- ja opetuslautakuntaa ja Elina Rantanen (vihr.) sosiaali- ja terveyslautakuntaa. Lautakuntia on 11, niistä kahdeksaa johtaa nainen.
Valtuustoryhmiä on yhdeksän, joskin kristillisdemokraatit ja kokoomus muodostavat yhteisen ryhmän. Ryhmien johdossa on yhä enemmän miehiä (5–4), mutta suuria ryhmiä johtavat naiset. Sini Ruohonen ottaa johtaakseen kokoomuksen ryhmän. Taru Pätäri vetää demarien ryhmää, Saara Ilvessalo vihreiden ryhmää. Vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja on Mirka Muukkonen.
Miesten vallan linnakkeeksi on jäänyt valtuuston puheenjohtajisto, jossa on vain yksi nainen eli Saara Ilvessalo Mika Maaskolan (sd.), Muhis Azizin (kok.), Abdullahi Sultanin (vas.) ja Mikael Miikkolan (ps.) ohella.
Valtuuston puheenjohtajisto on kaupungin hierarkian kärjessä mutta tosiasiallista valtaa sillä on käytännössä melko vähän.
KansliapäällikköTuomas Heikkisen johtama konsernihallinto on edelleen miesvaltainen. Sen sijaan palvelukokonaisuuksien johtajista enemmistö on naisia. Sosiaali- ja terveysjohtaja on Riitta Liuksa, vapaa-aikajohtaja Minna Sartes, kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi ja kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen,
Vanhanaikaisia stereotypioita miehistä ja naisista vallankäyttäjinä kannattaa välttää. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja poliittinen näkemys lienevät sukupuolta merkittävämpiä. Päätelmä voisi olla, että kunnallisessa päätöksenteossa on siirrytty kohti normaalia. Osaaminen ja yhteistyökyky ratkaisevat.
Lasse Virtanen