Suomessa käytettiin viime vuonna puuta kuiva-aineena mitattuna 36,8 miljoonaa tonnia. Energiaksi päätyi 58 prosenttia kaikesta käytetystä puukuiva-aineesta, kun vielä vuosituhannen vaihteessa osuus oli vajaa puolet. Energiantuotantoon menneistä puun kuiva-aineista valtaosa oli peräisin metsäteollisuuden sivutuotteista. Metsäteollisuustuotteiden, kuten esimerkiksi paperin ja sahatavaran, vuosittain sitoma osuus puun kuiva-aineesta on vastaavasti pienentynyt.

Koronavuonna 2020 puun kuiva-aineen käyttö väheni kuusi prosenttia edellisvuodesta, kun kaksi edeltänyttä vuotta olivat molemmat käytön huippuvuosia.

– Puuaineen käyttö on vähitellen painottunut energian suuntaan, ja lisäys johtuu lämpö- ja voimalaitoksista. Pientaloissa poltetun puun määrä ei ole oleellisesti muuttunut, toteaa yliaktuaari Aarre Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Energiaksi puun kuiva-aineesta päätyi 21,3 miljoonaa tonnia. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltetut puumassateollisuuden jäteliemet eli lähinnä käytännössä mustalipeä (osuus kaikesta energiaksi menneestä kuiva-aineesta 47 prosenttia).

Lämpö- ja voimalaitoksissa palanut kiinteä puupolttoaine, joka on suurimmaksi osaksi metsäteollisuuden sivutuotepuuta sekä lisäksi myös kierrätyspuuta ja pellettejä. Toiskertaista puun käyttöä on myös pientalossa poltettu kierrätyspuu (24 prosenttia).

Metsästä suoraan energiaksi päätynyt puuaine (esimerkiksi metsähake), jota käytetään joko lämpö- ja voimalaitoksissa tai pientaloissa (29 prosenttia).

Kaksi ensimmäistä luokkaa ovat puun toiskertaista käyttöä ja viimeinen ensikertaista käyttöä.

Metsäteollisuustuotteisiin sitoutui 15,0 miljoonaa tonnia puukuiva-ainetta vuonna 2020. Osuus – 41 prosenttia kaikesta puukuiva-aineesta – on ollut laskussa. Vielä vuosituhannen vaihteessa metsäteollisuustuotteisiin sitoutui puolet puukuiva-aineesta.

Suurin muutos on tapahtunut paino- ja kirjoituspapereissa. Niiden osuus kaikesta puun kuiva-aineen käytöstä oli enää kuusi prosenttia, kun se vielä vuosituhannen vaihtuessa ylsi 18 prosenttiin. Myös sahatavaraan sitoutuneen puukuiva-aineen osuus on vähentynyt. Puumassoihin sitoutuneen kuiva-aineen osuus on puolestaan ollut kasvussa. Puumassoihin sitoutuneella kuiva-aineella tarkoitetaan niiden vientiä, eli osuuden kasvu kuvaa massaviennin lisääntymistä. Kotimaahan jäävä puumassa menee paperiteollisuuden tuotantoon, ja kuiva-aine näkyy tilastossa sen tuotteina.

Suomesta vietiin ulkomaille puuta kuiva-aineena mitattuna 14,5 miljoonaa tonnia. Tästä 13,8 miljoonaa tonnia meni metsäteollisuustuotteina ja 0,7 miljoonaa tonnia raaka- ja jätepuuna. Suomeen tuotu puukuiva-aine – 6,5 miljoonaa tonnia – oli lähinnä raaka- ja jätepuuta.

Metsätilinpidon käyttö- ja massataseiden avulla kuvataan puun ja metsäteollisuustuotteiden tarjontaa eri lähteistä sekä puuaineen virtoja raaka-aineista tuotteiksi ja energian tuotantoon.

Massataseessa puut ja metsäteollisuuden tuotteet muunnetaan yhteiseen mittayksikköön, puun kuiva-ainetonniksi. Näin voidaan esittää samassa mittayksikössä koko metsäsektoria koskevia materiaalivirtoja. Massataseessa seurataan puun kuiva-aineen kulkua eri metsäteollisuustuotteisiin, polttoaineisiin ja jätteisiin. Käyttötaseessa puun tarjontaa ja käyttöä kuvataan perinteisemmillä metsätilastoinnissa käytetyillä mittayksiköillä eli kiintokuutiometreinä ja tonneina.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)