Vauva-arki on tunnetusti yhtä vuoristorataa – vaikka haasteita ei olisi yöunissa, voi niitä olla sen sijaan syömisessä, päiväunille nukuttamisessa tai missä tahansa muussa asiassa. Kun itkuisuuteen, vatsavaivoihin tai levottomuuteen ei löydy helpotusta kekseliäimmistäkään kotikonsteista, miten olisi vyöhyketerapia?

Raskausaika ja syntymä ovat vauvan keholle suuria muutoksia, jotka aiheuttavat helposti jäykkyyksiä ja jumeja. Vyöhyketerapia rentouttaa ja tasapainottaa kehoa, minkä ansiosta sillä voidaan tukea vauvan kehittyvää suolistoa lempeästi. Hoito voidaan aloittaa jo vaikka lapsivuodeosastolla.

– Vyöhyketerapia tekee kaikille vauvoille hyvää, sillä rento keho toimii paremmin ja vauvat ovat tyytyväisempiä. Hoitoon voi tuoda ilman mitään ongelmaa, mutta yleisimpiä syitä vyöhyketerapiaan hakeutumiselle ovat vauvan itkuisuus, jäykkyys, vatsaongelmat, refluksioireet, huonot unet, imetyshaasteet tai levottomuus, tunnevyöhyketerapeutti Mari Sipilä luettelee.

Vyöhyketerapian hyödyistä on vielä verrattain vähän kotimaista tutkimustietoa, mutta sen tiedetään auttavan esimerkiksi koliikin yhtenä hoitomuotona. Pienten lasten vanhemmat ovat Sipilän mukaan nykyään hyvin valveutuneita ja tietoisia erilaisista hoidoista ja niiden hyödyistä, eikä hän ole kohdannut urallaan juurikaan ennakkoluuloja. Sen sijaan ennakko-odotuksena voi olla, että vyöhyketerapia olisi jokin kaikki ongelmat kerralla ratkova ihmehoito. Tämän luontaisen hoitomuodon keskiössä on kuitenkin tasapainottaa ja avata kehoa rauhallisesti, minkä vuoksi se vaatii toistoja.

– Yleensä kaksi tai kolme kertaa vyöhyketerapiassa riittää, mutta joskus tilanne vaatii 4–5 käyntiä, jos oireita on paljon ja vauva on oikein kipeä. Vauvojen hoito on aina lempeää ja siinä edetään pala kerrallaan, Sipilä huomauttaa.

Vauvat suhtautuvat hoitohetkeen, jossa paikka ja henkilö ovat vieraita, hyvinkin yksilöllisesti sekä persoonansa että ikänsä mukaisesti. Sipilän kokemuksen mukaan eniten vierastavat 3–4 kuukauden ja 8–9 kuukauden ikäiset asiakkaat. Hän on nähnyt kuitenkin kaikenlaista eikä hätkähdä pienestä.

– Osa nukkuu koko hoidon, osa höpöttää ja nauraa, osa itkee tai kiljuu. Kohtaan jokaisen vauvan ja perheen sellaisena kuin he ovat, ja teen hoidon aina vauvan tahtiin. Isompien kanssa saatan istua tai kontata lattialla, ja oikein itkuiset vauvat hoidan hytkyen jumppapallon päällä.

Jokaisen Sipilän hoitaman vauvan itkuisuteen tai oireeseen on löytynyt lopulta syy, vaikka se on vaatinut joskus enemmän työtä.

– Esimerkiksi allergioiden selvittämisessä saa olla aika salapoliisi. Monipuolisuus ja syiden selvittäminen on kuitenkin yksi syy, miksi rakastan työtäni. Olen ollut aina se, joka kysyy ”miksi”, ja sitä saan tehdä tässä työssä päivittäin, Sipilä kertoo.

Vauvan olon helpottuminen edistää nopeasti koko perheen hyvinvointia.

– Kun syy oireiluun löytyy ja sitä päästään hoitamaan, saadaan aikaan tyytyväisiä vauvoja ja perheitä. Ensimmäisen hoidon jälkeen vauvat saattavat tosin olla itkuisempia sinä iltana tai yönä, kun joku jumi saadaan avattua ja se tuntuu aluksi ikävältä. Toiset itkee, toiset huokaisee.

Saana Sjöblom-Hasselblatt