Enemmistö suomalaisista ottaisi nykyistä enemmän vastaan omaan kotikuntaan tai lähialueelle ulkomaalaisia työntekijöitä muista EU-maista (51 %), käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.

Useampi kuin kaksi viidestä (44 %) ottaisi vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita.

Vajaa kolmannes (31 %) ilmoittaa, että muista EU-maista voisi muuttaa omaan asuinympäristöön työnhakijoita yhtä paljon kuin ennenkin. Reilu kolmannes (35 %) ottaisi opiskelijoita vastaan samassa määrin kuin aiemminkin. Vain pieni vähemmistö suomalaisista olisi supistamassa opiskelijoiden ja EU-työntekijöiden sijoittumista kotiseudulleen.

Kaksi viidestä (39 %) haluaisi EU:n ulkopuolisista maista kuuluvia muuttavan asuinympäristöönsä nykyistä enemmän. Vajaa kolmannes (29 %) säilyttäisi tilanteen ennallaan ja neljännes (25 %) olisi vähentämässä EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden määrää nykyisestä.

Kielteisimmin suomalaiset suhtautuvat pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Kaksi viidestä (40 %) suomalaisista olisi halukas supistamaan nykyisestä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittumista kotiseudulleen. Vain neljännes (24 %) olisi valmis vastaanottamaan tähän ryhmään kuuluvia nykyistä enemmän.

Maahanmuuttomyönteisyys on kuitenkin kokonaisuudessaan lisääntynyt vuoden 2019 helmikuusta. Aiempaa suurempi osa olisi valmis vastaanottamaan kotiseudulleen ulkomaalaisia työntekijöitä, opiskelijoita sekä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Pääkaupunkiseudulla, kaupungeissa asuvat, korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt ja vihreiden kannattajat suhtautuvat johdonmukaisesti keskimäärää myönteisemmin maahanmuuttajiin.

Muuta väestöä varauksellisemmin asennoituvat maaseutumaisissa kunnissa asuvat, vähiten koulutusta saaneet, työntekijät ja työttömät sekä perussuomalaisten kannattajat asennoituvat keskimäärää nuivemmin.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 11.–15. syyskuuta. Haastatteluja tehtiin yhteensä tuhat. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)