Kauno on suomalaisten nimien joukossa melkoinen outolintu. Nimellä on pitkät perinteet, almanakassakin nimi on ollut lähes sata vuotta, vuodesta 1929, mutta koskaan Kaunoa ei ole annettu kutsumanimeksi yli sadalle suomalaiselle vuodessa.

Yhteensä Kauno on annettu nimeksi runsaalle 2000 suomalaiselle. Aika ajoin myös joitain Kaunoja on ollut laajemmin julkisuudessa. Tunnettuja Kaunoja ovat aikanaan olleet muun muassa ministerinäkin vaikuttanut Kauno Kleemola, arkkitehti Kauno Kallio sekä pianisti Kauno Wirtanen. Tästä huolimatta Kauno-nimen suosio on säilynyt vähäisenä ja tasaisena.

Nimensä harvinaisuuden on huomannut myös yli 30-vuotisen uran turkulaisella harrastajateatterikentällä tehnyt Kauno Takarautio.

– Luonnossa en koskaan ole tainnut tavata ketään toista Kaunoa. Lehdessä olen joskus jossain yhteydessä kaimoihin törmännyt, mutta en muualla, Takarautio sanoo.

Hänen tapauksessaan nimi on myös johtanut siihen, että tuntemattomat ihmiset tunnistavat Takaraution.

– Kun käyn hakemassa jotain teatterin rekvisiittaa ja tapaan ihmisen, jota en ole koskaan nähnyt, hän saattaa sanoa ”ai sä olet se Kauno Takarautio”. Kun sekä etu- että sukunimi ovat harvinaisia, nimi jää mieleen, kun sen on jossain nähnyt. Sähköpostitkin allekirjoitan Teatteri Akselin Kauno. Ei varmasti mene sekaisin kenenkään kanssa, Takarautio toteaa.

Takaraution oma suhtautuminen nimeensä on ollut vaihteleva. Vasta aikuisiällä hän tuli sinuiksi nimensä harvinaisuuden kanssa.

– 18-vuotiaaksi asti se oli jonkinlainen nolouden aihe. Kun aikuisiällä ymmärsin, kuinka harvinainen nimi se on, aloin olla siitä ylpeä, Takarautio kuvailee.

Siitä Takarautiolla ei ole tietoa, miksi vanhemmat valitsivat 1950-luvun loppupuolella syntyneelle Takarautiolle harvinaisen nimen.

– Sen tiedän, että heillä oli vaihtoehtoina Kauno ja Oiva. Oivakin pääsi myöhemmin käyttöön, kun se tuli isän veljen lapselle nimeksi. Minulla on siis Oiva-niminen serkku.

Kaunon nimipäivä on 20. lokakuuta.

Ilkka Lappi