Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on valmistunut pro gradu -tutkielma, jossa selvitettiin lasten ja nuorten harrastuskustannuksia suosituimmissa joukkuepeleissä Keski-Suomessa. Keskimäärin harrastamisen kokonaiskustannukset olivat harrastajakohtaisesti 2 325 euroa vuodessa. Kustannusten suuruuksissa oli kuitenkin merkittäviä lajien välisiä eroja.

Tutkimuskohteena olivat harrastamisen kokonaiskustannukset, jotka eroteltiin seuroille ja lajiliitoille suoritettaviin maksuihin sekä muihin harrastuskuluihin. Muiksi harrastuskuluiksi määriteltiin muun muassa leirit, matka- ja majoituskulut, tekstiilit sekä välineet.

Jääkiekon harrastamisen keskimääräiset kokonaiskustannukset olivat 4 489 euroa vuodessa. Summa on reilusti yli kaksinkertainen verrattuna salibandyyn (1 847 euroa) ja jalkapalloon (1 711 euroa) ja lähes viisinkertainen verrattuna koripalloon (960 euroa). Asuinpaikkakunnalla on merkitystä harrastuskustannusten suuruuteen, sillä Jyväskylässä asuvien kustannukset olivat suurempia kuin muilla Keski-Suomen paikkakunnilla asuvilla.

Keski-Suomessa joukkuepelien harrastajat tulevat keskimääräistä hyvätuloisemmista perheistä. Kotitalouksien mediaanitulot vuodessa ovat 77 313 euroa. Harrastajien vanhemmat ovat myös keskimääräistä korkeammin koulutettuja.

– Mielenkiintoisena havaintona voidaan pitää sitä, että vanhempien sosioekonomisella asemalla ei tutkimuksessa havaittu olevan yhteyttä lapsen urheiluseuraharrastamiseen käytettyihin rahamääriin, liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija Teemu Keronen pohtii.

Lapsensa seuraharrastamisen hinta-laatusuhteeseen vanhemmat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä.

Useimmiten harrastaminen on ympärivuotista ja tapahtumia on keskimäärin vähintään neljä kertaa viikossa. Liikuntapaikkatarjonnan monimuotoistuminen, sektorien välisten vastuurajojen hälveneminen ja vaatimustason nousu ovat osaltaan vaikuttaneet harrastuskustannusten kasvuun.

– Tutkimustulokset osoittavat, että vanhempien on paitsi taloudellisesti, myös aikataulullisesti haastavaa tarjota lapselle mahdollisuus harrastaa useampaa lajia samaan aikaan, kertoo liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija Severi Jarva.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen liikunta ry:n (KesLi) kanssa. Aineisto kerättiin alkuvuonna kyselylomakkeilla, joihin vastasi KesLin jäsenseurojen kilpaurheilua harrastavien 11–15-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhempia. Yhteensä vastauksia kertyi 290.

Koska vuodet 2020 ja 2021 ovat koronapandemiasta johtuen olleet hyvin poikkeuksellisia myös lasten ja nuorten urheiluharrastamisessa, vastaajia pyydettiin arvioimaan kustannuksia edellisen normaalivuoden eli vuoden 2019 tiedoilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)