Tulisijasta sisätiloihin purkautuva savu aiheuttaa vuosittain jopa satoja savuvahinkoja. LähiTapiolan havaintojen mukaan myös aiemmin hyvin toiminut tulisija voi yllättää lämmittäjän. Ilmalukon riski korostuu kosteassa syyssäässä, mutta myös helle ja esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto voivat tukahduttaa hormin vedon. Pahimmillaan savu uhkaa henkeä.

Syksyn viilenevät säät houkuttelevat takan ja leivinuunin lämmitykseen. Etenkin kalseassa kelissä tai kylmässä mökissä voi tehdä mieli laittaa äkkiä tulet pesään. Tulisijan sytytyksessä ei kuitenkaan kannata kiirehtiä. LähiTapiolan vahinkotilastojen mukaan kotivakuutuksesta korvataan vuosittain noin 100–200 tulisijaan liittyvää savu- tai nokivahinkoa. Todennäköisesti savut tulevat sisään paljon useamminkin, koska vain osa vahingoista tulee vakuutusyhtiöiden, saati pelastuslaitosten, tietoon.

– Havaintojemme mukaan joskus vuosikymmeniäkin hyvin toiminut tulisija voi tuprauttaa savut sisään. Myös edeltävinä päivinä hyvin vetänyt hormi on yksittäisissä tapauksissa lakannut vetämästä. Tämä korostaa sitä, että tulta tehdessä on aina hyvä muistaa maltti, huomioida olosuhteet sekä aloittaa pienellä puumäärällä. Pihatöihin tai muihin askareisiin ei kannata lähteä, ennen kuin hormi varmasti vetää, sanoo LähiTapiolan projektijohtaja, paloinsinööri Antti Määttänen.

Savu ja noki eivät välttämättä tee tuhoa, kuten tuli, mutta ne voivat aiheuttaa paljon harmia. Noen tummentamat rakenteet voivat vaatia erityisiä puhdistustoimia, eikä savun katku välttämättä irtoa pinnoista ja tekstiileistä ilman hajunpoistokäsittelyä. LähiTapiolan vuosina 2017–21 korvaamissa tulisijojen savuvahingoissa korvausmäärä on vaihdellut paristasadasta yli 20 000 euroon.

– Savun haju voi aiheuttaa päänsärkyä tai remontti muuten edellyttää väliaikaisia asumisjärjestelyjä. Valitettavasti silloin tällöin savukaasut aiheuttavat myös henkilövahinkoja. Jos savua ehtii kertyä paljon suljettuun tilaan, on olosuhde hengenvaarallinen, sanoo Määttänen.

Tulisijasta savun pitäisi kulkea kuuman ilman mukana ylöspäin. Tämä on fysiikan laki: lämmin ilma on kylmää kevyempää. Toisinaan hormi ei kuitenkaan ala vetää tai veto tyrehtyy ja savu kääntyy sisään. Määttäsen mukaan varsin harvoin savuvahingon taustalla vaikuttaa olevan hormin fyysinen tuke, kuten linnunpesä, tiili tai katkennut pelti. Näin olosuhteet, tulisijan rakenne ja poltettava aines korostuvat.

Säätilaan ja ilmankiertoon kannattaa lämmittäessä aina kiinnittää huomiota, sanoo puheenjohtaja Tapio Lehtimäki Nuohousalan Keskusliitosta. Tämä korostuu, jos tulisija on ollut pitkään kylmillään.

– Sateinen syyssää ja matalapaine lisäävät ilmalukon riskiä. Jos hormissa on kosteutta tai seinistä hohkaa kylmää, ei lämmin ilma välttämättä jaksa viedä savua ulos. Savuvahingon riski korostuu roskia polttaessa, sillä ne savuttavat paljon. En suosittelisi tekemään syksyn ensilämmitystä kalsealla sadesäällä, vaikka se houkuttaisi, vaan ennemmin tuulisella poutasäällä, sanoo Lehtimäki.

Lehtimäen mukaan myös helteet poikivat nuohoajille yhteydenottoja. Talonomistajia ihmetyttää, kun tulisija ei lähde vetämään, mutta se voi johtua sisätilaa lämpimämmästä ulkoilmasta. Rakennuksen sisällä myös koneellinen ilmanvaihto tai esimerkiksi liesituulettimen käynnistäminen voivat tyrehdyttää vetoa.

Koska savuvahinko on usein monen tekijän summa, ei sen ehkäisemiseen ole yhtä yleispätevää keinoa. Tärkeää olisi kuitenkin huolehtia vedon käynnistymisestä ja korvausilman saannista. Tulisijat ovat myös yksilöitä, joten oman uunin tai esimerkiksi vuokramökin takan toimintaan kannattaa tutustua huolella.

Ennen lämmitystä puut kannattaa aina tuoda hyvissä ajoin sisään, jotta ne ovat varmasti kuivia. Savukanavia voi myös varovasti esilämmittää esimerkiksi kynttilällä, hiustenkuivaajalla tai auton sisätilalämmittimellä. Avaa myös pellit ajoissa, ja raota tarvittaessa ikkunaa. Hormin vetoa voi kokeilla esimerkiksi tulitikulla tai sytykkeellä nuohousluukun kautta.

– Lämmitys kannattaa aina aloittaa pienellä puumäärällä. Tällöin näkee, lähteekö hormi vetämään, mutta ehtii tarvittaessa myös sammuttaa tulen, jos savu uhkaa tulla sisään. Tulisijaa ei myöskään tulisi jättää alkuvaiheessa seuraamatta, koska ilmalukko tai huoneiston alipaine voi yllättäenkin tyrehdyttää vedon. Jos täysi pesällinen ehtii savuttaa sisään vartinkin, voi savua olla tilassa lattiasta kattoon, kertoo Antti Määttänen.

Pelastuslaitokselle hälytyksiä savuvahingoista tulee harvoin, kertoo pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski Satakunnan pelastuslaitokselta. Tämä kertonee siitä, että vahingot saadaan usein rajattua, mutta se voi kieliä myös siitä, ettei sisään päässeestä savusta kehdata kertoa.

– Jos tulisijan tai tulen kanssa on ongelmia, kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen. Hätäkeskuksella osataan kyllä arvioida, kannattaako palokunta lähettää paikalle. Jos savumassa uhkaa henkeä tai omaisuutta, soita aina 112. Tarvittaessa myös nuohooja voi auttaa kiireettömissä tapauksissa, sanoo Leppäkoski.

Aloita kylmänä olleen tulisijan lämmitys varovasti. Liian nopea ja voimakas sytytys voi, paitsi aiheuttaa savu- ja nokivahinkoja, myös vaurioittaa tulisijaa ja hormia.

Polta kuivaa ja puhdasta puuta. Pienet klapit ovat alkuun hyviä. Älä polta tulisijassa roskia, sillä se voi vahingoittaa hormia tai synnyttää haitallisia pienhiukkasia.

Huomioi sää ja varmista, että ilma kiertää. Jos rakennuksessa on koneellinen ilmastointi, sammuta se tai laita sen takkakytkin päälle. Myös liesituuletin ja keskuspölyimuri voivat häiritä vetoa.

Muista nuohous. Lain mukaan vakituisen asunnon tulisijat tulee nuohota vuosittain ja vapaa-ajan asunnon kolmen vuoden välein. Nuohouksella voidaan ehkäistä esimerkiksi nokipaloja ja havaita tulisijan vaurioita. Nuohoojan työtä on myös neuvoa tulisijan käytössä. Varmista, että palo- ja häkävaroittimet toimivat. Varaa tuhkaa varten palamaton, kannellinen astia. Säilytä sitä palamattomalla alustalla ja erillään rakennuksesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)