Tämänhetkisten satonäkymien mukaan pelloilta voidaan korjata 3,1 miljardin kilon viljasato. Sato on kymmenyksen keskimääräistä heikompi. Kymmenen vuoden keskiarvoihin nähden alavireiset satonäkymät ovat myös rypsillä, rapsilla ja härkäpavulla. Sen sijaan herneestä odotetaan yhtä hyvää satoa kuin viime vuonna – tulossa voi olla Suomen historian suurin hernesato.

Syysviljat eli Suomessa kasvavista syysviljoista syysvehnä ja -ruis ovat hyvässä kasvussa ja niiden sato-odotukset ovat korkealla. Syysvehnän osuus kokonaisvehnäsadosta kasvanee kolmannekseen, tavallisesti sen osuus on viidenneksestä kymmenesosaan.

– Pienentyneestä kylvöalasta huolimatta ruissato voi yltää yli 70 miljoonaan kiloon, kun syysruis pystyi hyödyntämään alkukevään kosteuden kasvuunsa, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastopalveluiden yliaktuaari Anneli Partala.

Ruissato ei tule kattamaan kotimaista noin 100 miljoonan kilon vuosikulutusta.

Arvio ohrasadosta, noin 1 240 miljoonaa kiloa, on viidenneksen kymmenen vuoden keskisatoa pienempi. Ohra on eniten viljelty vilja Suomessa.

Toiseksi eniten viljellään kauraa. Sen satonäkymät, noin 1 030 miljoonaa kiloa, ovat keskimääräiset.

Vehnä- ja ruissato on jäämässä reilun kymmenesosan keskimääräisestä. Vehnän satoarvio, noin 760 miljoonaa kiloa, on kymmenen kertaa suurempi kuin rukiilla.

Viime vuonna herneen kylvöala kasvoi edellisestä vuodesta 80 prosenttia. Hernesato olikin satavuotisen tilastointihistorian suurin. Tänä vuonna hernettä on jälleen kylvetty yli 20 000 hehtaaria, ja sadosta odotetaan yhtä suurta kuin viime vuonna.

Viime vuonna rypsi- ja rapsisato kävivät pohjalukemissa, sato jäi pienimmäksi yli neljäänkymmeneen vuoteen. Tänä vuonna lasku kääntyy nousuun viljelyalan kasvun myötä. Viime vuoteen verrattuna satoa voidaan saada kaksinkertainen määrä, tosin kymmenen vuoden keskisatomäärästä jäädään silti vielä kolmannes.

Syysviljat pääsivät hyvään kasvuun ennen helteitä, joten niiden hyvät satonäkymät toteutuvat varmimmin. Keväällä kylvettyjen viljojen, rypsin, rapsin, herneen ja muidenkin kasvien osalta jatkuva kuivuus voi pienentää tämän hetken satonäkymiä. Paikalliset ukkoskuurot sateineen lupaavat osalle peltoja huippusatonäkymiä.

Luken satotilaston heinäkuun satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta heinäkuun 12. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)