Monen aamurutiiniin kuuluu veden juoksuttaminen, kunnes vesijohdoissa yön maannut vesi on valunut viemäriin. Tämä ei yleensä ole tarpeen, sillä vaikka putkistosta ajan kanssa liukenisikin veteen jotakin haitallista, yö on liian lyhyt aika haitallisten liukenemien muodostumiseen, toiminnanjohtaja Samuli Könkö Suomen LVI-liitto SuLVIsta kertoo.

– Kun vettä päivittäin käytetään, ei juoksutus ole tarpeen. Joku syy juoksuttamiselle pitäisi aina olla, Könkö vahvistaa.

Usein se syy on yön aikana lämmennyt vesi. Jos haluaa aamulla raikkaan lasillisen vettä, ei se välttämättä onnistu. Tällöinkään juoksuttaminen ei kannata, vaan se on puhtaan käyttöveden tuhlaamista.

– Vaikka vesi olisi lämmintä, sitä voi käyttää muihin tarkoituksiin kuin juotavaksi, Könkö kertoo.

Yksi vinkki on hyödyntää lämmennyt vesi aamusuihkussa. Jos vesilasillisen kanssa malttaa muutaman minuutin odottaa, voi oman asunnon vesijohdoissa maanneen ja valmiiksi mukavan lämpimän veden hyödyntää pesuvetenä. Sen jälkeen keittiön hanasta ei tarvitse kauan vettä juoksuttaa, niin lasiin saa jo raikasta vettä.

Vanhojen vesijohtojen purkutyömaalla joskus vieraillut on helposti siinä käsityksessä, että vesilaitoksen runkoputkistossa ei ole saatavilla ainakaan sen puhtaampaa vettä kuin oman talon ehkä vanhoistakin vesijohdoista. Totuus on kuitenkin toinen.

– Vesilaitoksen putkistossa on jatkuva virtaus. Sellaista paikkaa on Suomesta aika vaikea keksiä, jossa ei vettä tarvittaisi joka tunti vuorokauden ja vuoden ympäri. Vettähän käytetään myös erilaisiin prosesseihin ja teollisuus käyttää sitä yölläkin, Könkö muistuttaa.

Kesäasunnot saattavat muodostaa tähän poikkeuksen. Jos vesi tulee vaikkapa vesiosuuskunnan putkea pitkin, eikä omassa putkiston haarassa ole montaa käyttäjää, saattaa putkiston juoksuttaminen perusteellisestikin olla aivan perusteltu operaatio ainakin aina mökkikesän aluksi.

– Tämä pitää paikkansa nimenomaan kauden aluksi. Aina mökillekään mentäessä mitään perusteellista juoksutusta ei tarvitse tehdä, jos mökillä kuitenkin säännöllisesti käydään. Meillä jokaisella on mukana hyvä sensori kertomaan, milloin juoksutuksen voi lopettaa. Sormenpää kertoo, milloin hanasta tulee viileää, tasalämpöistä ja raikasta vettä, Könkö muistuttaa.

Perusteellisempi juoksutus voi kannattaa myös silloin, kun muutetaan pitkään tyhjillään olleeseen asuntoon. Pitkäänkin käyttämättä ollut putkisto yleensä toipuu juoksuttamalla. Joskus näissä tapauksissa jopa koko putkisto tai osia siitä saattaa mennä vaihtoon. Ei kuitenkaan pelkästään putkissa maanneen veden vuoksi.

– Jos putkisto on elinkaarensa lopussa ja ollut pitkään käyttämättä, voi virtauksen alkaminen uudelleen ja siihen liittyvät paineen vaihtelut yhdessä putkiston huonon kunnon kanssa johtaa sellaiseen tilanteeseen, että putkisto menee vaihtoon.

Laboratoriotestaaminen ei tavallisesti ole tarpeen vesilaitoksen toimittamalle vesijohtovedelle. Tarvetta voi olla, jos kiinteistöllä on oma vesilähde kuten kaivo. Tällaisissa kohteissa luonteva laboratoriotestauksen hetki voi olla asukkaan vaihtuminen.

– Veden virheisiin tottuu vuosien kuluessa. Vanha asukas ei ehkä huomaa mitään ihmeellistä, vaikka vedessä jotakin olisikin, Könkö kertoo.

Vedelle voidaan tehdä fysikaalis-kemiallinen ja mikrobiologisinen tutkimus. Fysikaaliset ja kemialliset vaivat yleensä voidaan hoitaa. Mikrobiologiset vaivatkin ehkä pystytään hoitamaan, mutta sillä voi olla pitkä hinta.

– Jos mikrobiologisia epäpuhtauksia on, joskus voi vain olla helpompaa etsiä uusi vesilähde kuin lähteä korjaamaan vanhaa.

Suomalainen vesijohtovesi on kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvää.

– Suomessa on hyvää vettä. Sitä pitää kohdella kunnioituksella. On iso etu, että meillä on riittävästi vettä, jota voidaan juoda suoraan hanasta, Könkö päättää.

Jarno Keskinen