PresidenttiPehr Evind Svinhufvudin (1861-1944) elämänkaarella on oma vahva paikkansa myös Turulla. Hän aloitti jo vuonna 1889 työt Turun hovioikeudessa. Svinhufvudin juristiura eteni Turussa varsin perinteistä reittiä, kun hän kiipesi talon hierarkiassa porras portaalta ylöspäin.

Ainoa yllättävä asia oli hänen valintansa senaatin lainvalmistelukunnan jäseneksi niinkin nuorena, kuin 31-vuotiaana. Svinhufvud suunnitteli myös kuusi vuotta isoa verouudistusta, mutta piti urakkaa puuduttavana. Svinhufvud löysi Turusta myös vaimonsa, Ellen Timgrenin.

Svinhufvud siirtyi vuonna 1902 hovioikeuden asessoriksi. Hänen rauhallisen virkauransa rikkoi kuitenkin poliittinen konflikti, joka syntyi lainsäädäntömme ja yhteiskuntamme venäläistämisen seurauksena. Eräät helsinkiläismiehet valittivat Turun hovioikeuteen, koska Uudenmaan läänin venäläinen kuvernööri oli hajottanut väkivaltaisesti kutsuntojen yhteydessä 1902 sattuneen mielenosoituksen.

Hovioikeus nostikin syytteen kuvernööriä vastaan. Kenraalikuvernööri Bobrikov vaati syyteprosessin keskeyttämistä, mutta niin ei tapahtunut. Hän erotti 16 Turun hovioikeuden virkamiestä. Svinhufvudia pidettiin hovioikeuden vastarinnan sieluna. Hänet pantiinkin viralta Nikolai II:n ja senaatin tekemällä päätöksellä 23. helmikuuta vuonna 1903.

Svinhufvud muutti asianajajaksi Helsinkiin ja osallistui sekä valtiopäivien että vastarintaa johtaneen salaseura kagaalin poliittiseen toimintaan. Hänet karkotettiin Siperiaan marrakuussa 1914. Sieltä hän palasi Suomeen, kun tieto Venäjän vallankumouksesta saavutti myös Siperian.

Svinhufvudista tuli muutaman vuoden päästä Venäjästä irtautumiseen johtaneen politiikan näkyvin hahmo. Hän johti itsenäisyysjulistuksen antanutta ja vallankumouksen kukistanutta senaattia sekä hankki Saksasta tukea Suomen puolustuksen vahvistamiseksi.

Jättäydyttyään sivuun valtiollisesta elämästä, palasi Svinhufvud taas Turkuun vuonna 1919. Hänestä tuli nyt uuden luottolaitoksen, Suomen Vakuus Oy:n, toimitusjohtaja. Kokeileva yrityskonsepti meni kuitenkin pieleen. Hän liittyi Turkuun palatessaan suojeluskuntaan, josta tulikin hänen rakkain harrastuksensa.

Pankkiuran jälkeen hän vetäytyi eläkkeen turvin Luumäen Kotkaniemen tilalle. Hänen uransa tunnetuin vaihe oli kuitenkin vielä edessä. Svinhufvud teki näkyvän paluun politiikkaan johtaen 1930-luvulla maata ensin pääministerinä ja vuodesta 1931 lähtien tasavallan kolmantena presidenttinä, kansan kielellä "Ukko-Pekkana".

Heikki Möttönen