Kansallispuistot ja muut Metsähallituksen luontokohteet ovat olleet retkeilijöiden suosiossa koronaviruksen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten aikaan, sillä ne ovat tarjonneet laajan reitistön liikuntaan ja virkistäytymiseen. Matkustusrajoitukset ja matkailupalvelujen sulkeminen sekä pääkaupunkiseudun asukkaiden retkeily erikoistilanteessa näkyvät käyntimäärissä. Yksi syy suosioon oli myös eteläisen Suomen lumeton tai vähäluminen talvi.

Käyntimäärien kasvu kansallispuistoissa ja muissa vastaavissa kohteissa on viimeisen viiden vuoden aikana ollut noin kolme prosenttia vuodessa, mikä on vuositasolla tarkoittanut kahtasataa tuhatta lisäkäyntiä. Valtion maiden suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä oli vuonna 2019 noin 8,2 miljoonaa käyntiä.

Metsähallituksen Luontopalvelut on koonnut tähän tilannekatsaukseen käyntimäärätiedot 24 suojelualueelta, jotka ovat eri tyyppisiä ja eri puolilta maata. Tarkastelua varten kohteelta piti olla saatavilla tammi-huhtikuun kävijälaskurilukemat ja vähintään edelliseltä vuodelta vastaavat tiedot vertailukohdaksi.

Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Hämeessä sijaitsevissa kohteissa käyntimäärät kasvoivat vahvasti alkuvuodesta edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu maalis-huhtikuussa osittain koronavirusrajoituksista. Mutta myös jo tammi-helmikuussa oli useilla kohteilla vahvaa kasvua, jota selittää lumeton talvi rannikolla ja erittäin vähäluminen talvi muualla Etelä-Suomessa.

– Arviomme mukaan keskimäärin noin puolet eteläisen Suomen käyntimäärien kasvusta suojelualueilla maalis-huhtikuussa johtuu koronaviruksen aiheuttamista muiden palvelujen rajoittamistoimista, puolet kelistä”, sanoo erikoissuunnittelija Liisa Kajala.

– Luonnossa liikkumisen kasvu on näkynyt kansallispuistojen ja retkeilyalueiden käyntimäärissä jo pitkään ja luonnon tärkeys ihmisten hyvinvoinnille on korostunut entisestään koronapandemian aikaan.”

Sipoonkorven kansallispuiston käyntimäärien voimakkaaseen kasvuun ovat puolestaan vaikuttaneet erikoistilanteen lisäksi myös sijainti sekä palvelujen kehittäminen, kuten pysäköintipaikat ja Kuusijärveltä kansallispuistoon vievä, Vantaan kaupungin rakentama uusi kevyenliikenteen silta. Myös Repovedellä Kouvolassa Lapinsalmen uusi silta, vähäluminen talvi ja koronarajoitukset toivat runsaasti lisää kävijöitä erityisesti verrattuna vuoteen 2019, jolloin siltaa ei ollut lainkaan.

Suurinta käyntimäärien kasvu oli maaliskuussa ennen Uudenmaan rajojen sulkemista, jolloin monet suuntasivat viestinnän kannustamina kauemmas ruuhkautuvista pääkaupunkiseudun kansallispuistoista kuten Torronsuolle ja Liesjärvelle Kanta-Hämeessä ja Valkmusaan Kymenlaaksossa. Rajojen sulkeutumisen jälkeen retkeilijät eivät kuitenkaan suunnanneet vain muutamaan Uudenmaan kohteeseen, kuten Nuuksioon, joten ruuhkista viestintä näyttää tavoittaneen ihmiset aika hyvin ja ulkoilijat löysivät vaihtoehtoisia kohteita mm. lähiluonnosta.

Pohjoisempana talven säät olivat erinomaiset ja maaliskuun alkupuolelle asti käyntimäärät olivat vahvassa nousussa edellisvuoteen verrattuna etenkin matkailukeskusten lähikansallispuistoissa. Maaliskuukin oli vielä osassa pohjoisen kohteita kokonaisuudessaan plussalla. Mutta huhtikuussa tärkeä viesti matkustusrajoituksista ja kansallispuistojenkin tupien sulkemisesta tavoitti matkailijat, ja tulos näkyi laskuna myös pohjoisen puistojen käyntimäärissä. Huhtikuun käyntimäärät pienenivät matkailukeskusten lähellä sijaitsevissa puistoissa vähimmilläänkin 18 prosenttia (Syötteen kansallispuisto) ja enimmillään lähes 90 prosenttia (Kolin, Urho Kekkosen ja Pallas–Yllästunturin kansallispuistot) edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna. Syötteellä esimerkiksi paikalliset asukkaat tai Oulun seudulta etätöihin mökeilleen siirtyneet käyttivät seudun latuja, joita pidettiin avoinna, vaikka matkailualueen muut palvelut olivat suljettuina.

Kun maastorakenteet kuten tulentekopaikat, käymälät, sillat ja opasteet ovat kunnossa, on luontokohteissa helppoa ja turvallista kulkea. Samalla kun kävijöille suunnataan palveluja, on erittäin tärkeää säilyttää luonnonsuojelualueiden perusteena olevat luontoarvot. Esimerkiksi reittien ohjaaminen kauemmas herkimmistä kohteista ja polkujen rakentaminen kulutusta kestävämmiksi vähentävät ympäristön kuormitusta.

Valtion budjettirahoitus luonnonsuojelualueverkoston hoitoon on tänä vuonna kasvanut merkittävästi. Metsähallituksen Luontopalvelut kunnostaa kansallispuistojen ja monien muiden suosittujen suojelualueiden maastorakenteita laajasti. Käytettävissämme on yhteensä yli 16 miljoonaa euroa, millä vähennämme huonokuntoiseen palveluvarustukseen kertynyttä korjausvelkaa. Hyvät retkeilyrakenteet auttavat luontoon tutustumista, suojaavat herkkää luontoa sekä parantavat luontomatkailuyritysten toimintaedellytyksiä. Tänä vuonna tehtävien töiden jälkeen kohteiden retkeilyrakenteisiin jää vielä toiset 16 miljoonaa euroa korjausvelkaa, joka pyritään kuromaan kiinni lähivuosina.

Metsähallituksen Luontopalvelut avaa luontokeskukset, perinnetilat sekä varaus-, vuokra- ja autiotuvat 1. kesäkuuta alkaen. Metsähallitus avaa myös tiedekeskus Pilkkeen Rovaniemellä samoin periaattein. Päätös noudattaa valtioneuvoston linjauksia julkisten tilojen avaamisesta. Asiakaspalvelupisteiden turvallisuutta varmistetaan asiakasmäärien rajaamisen, turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen kautta. Kokoontumisrajoitukset otetaan järjestelyissä huomioon.

Suojelualueilla on pääosin käyttäydytty vastuullisesti ja otettu muut retkeilijät huomioon. Ruuhkautumisesta on ollut toki jonkin verran haittaa, samoin roskaantuminen ja laittomat tulipaikat lisääntyivät.

Aina luonnossa liikkuessa on jokaisen retkeilijän hyvä muistaa huomaavaisuus niin muita kulkijoita kuin luontoa kohtaan. Retkietiketti auttaa meitä kaikkia nauttimaan luonnosta!

Syyskuun alussa saadaan tietoa siitä, miten alueiden palvelujen avautuminen kesä-heinäkuussa on vaikuttanut käynteihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)