Turunmaan saaristoseudun teollisuushistorian suurimmat luvut on kirjoitettu kalkinvaalein kirjaimin.

Kalkinpoltto oli vuosisatojen ajan yleinen rannikkoalueen talonpoikien elinkeino, koska kalkkiesiintymät olivat alueella rikkaita. Krakanäsin kalkkilouhoksesta on maininta jo 1300-luvun alusta.

Myös Paraisilla louhittiin kalkkikiveä jo vuosisatoja ennen osakeyhtiön perustamista. Paraislaiselta kalkkilouhokselta löydettiin vuonna 1814 pargasiittia, joka jäi biologian historiaan ensimmäisenä Suomesta löydettynä ja tunnistettuna mineraalina.

Vuonna 1898 kalkintuotannon teollistuminen otti suuren harppauksen, kun talonpoika Otto Moberg perusti liikekumppaniensa kanssa yhteisvoimin Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön. Yhtiö kauppasi myös toisten tuottajien kalkkia, suunnaten katseensa ensimmäisenä alan toimijoista kohti Venäjää. Pian Paraisten Kalkkivuori omisti melkein kaikki Paraisten kalkkivarat.

Sotien jälkeen suurteollisuuden mittakaavaan laajentunut yhtiö muutti nimensä Partekiksi vuonna 1978.

Vuonna 1991 perustettiin itsenäinen yhtiö Nordkalk Oy vastaamaan Partekin kalkkiliiketoiminnasta. Nordkalk irtautui Partekista 2000-luvun alussa, kun Kone Oyj osti Partekin.

Nykyään Nordkalk louhii kalkkikiveä kuudessa eri maassa. Uusin louhos sijaitsee Turkissa, jossa Nordkalk aloitti toiminnan yhteisyrityksen kanssa vuonna 2017.

Suomessa louhoksia on Paraisten lisäksi kymmenessä kaupungissa. Eniten kalkkikiveä louhitaan Paraisilla, Lappeenrannan louhoksen jääden niukasti toiseksi.

Louhinta Paraisilla on jatkunut kevään aikana tuttuun tapaan.

Alkukeväällä Nordkalk julkaisi uuden strategiansa, joka painottaa kiertotalouden arvoja niin omassa kuin asiakkaiden toiminnassa.

Omien sivuvirtojen lisäksi Nordkalk hakee käyttötarkoituksia myös asiakasyritysten sivuvirroille, jotka liittyvät kalkkiin. Esimerkiksi selluteollisuuden prosessissa syntyvää meesakalkkia hyödynnetään vedenpuhdistuksessa ja maataloudessa.

Uusin yhteistyöprojekti on osaamiskeskittymä 3C-klusteri, joka kokoaa yhteen Turun seudun yrityksiä, kouluja ja päättäjiä vauhdittamaan kiertotalouden toimintatapojen saapumista rakennusalalle.

– Nordkalk päätti lähteä veturiyritykseksi 3C-klusteriin, joka on Turku Science Parkin koordinoima, viestintäjohtaja Hanne Mäkelä lisää.

Nordkalk on mukana myös CircVol-hankkeessa, jossa kehitetään teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä kaupunkien maa- ja infrarakentamisessa. Nordkalkin osalta tutkitaan kalkkiuunissa syntyvää pölyä (LKD), jonka kelpoisuutta ruoppausmassojen ja savimaiden stabilointiin tarkastellaan keväällä, Naantalissa tehtävissä kenttäkokeissa.

Materiaalitehokkuuden ja uusien käyttötapojen ideoimisen ohella uusi strategia vaikuttaa Nordkalkin liiketoiminnan nivelkohtien liikkeeseen.

Paraisten yksikönpäällikön Gert Wahteran mukaan päätöksenteko tehdään yrityksessä nykyään aiempaa paikallisemmin, lähempänä tuotteita hankkivaa asiakasyrityspintaa.

– Myynti tukee tuotantoa, tuotanto tukee myyntiä ja logistiikka on lähellä. Asiakkaat ovat aiempaa paikallisempia, jolloin voimme tehdä ratkaisuja nopeasti.

Tapa kiertää ajanhukan sudenkuopat verrattuna malliin, jossa päätöksenteko vietäisiin ylemmäs yrityksen johtoportaaseen.

Lähteet: Museovirasto ja Nordkalk.

Aleksi Mäkelä